Lääkäri Pippa Laukka totesi eräässä tv-ohjelmassa, että yhteiskunta on rikki. Ei tietysti kokonaisuutena, mutta monelta osin – erityisesti ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta katsoen – näin on.
Kehitys on muutoksia parempaan, mutta ei aina ja kaikkien kokemana. Meitä ikäihmisiä ”riepoo” muun muassa pankkikonttoreiden katoaminen, laadukkaiden myymälöiden (vaate, kenkä jne.) poistuminen, matkahuolto palvelujen häviäminen, huoltoasemapalvelujen kuihtuminen ja niin edelleen.
Suurin syntipukki muutoksen taustalla on ilmiselvästi digitalisaatiokehitys! Toki digitalisaatiokehitys on tuonut valtavasti hyvää, mutta siltä osin kuin se ei paranna ihmisten elämisen laatua, se ei ole aidosti edistystä.
Vielä pari vuosikymmentä sitten pyrittiin palveluyhteiskunnan vahvistamiseen. Olemme kuitenkin siirtyneet paljolti itsepalveluyhteiskuntaan. Itsepalveluyhteiskunta edellyttää hyviä digitaitoja, joita meidän ennen sotia syntyneiden ja sota-ajan lapsien, osin seuraavan sukupolvenkin, on ollut vaikea omaksua siihen tahtiin, kuin olisi ollut tarpeen.
Merkittävää on myös se, etteivät digilaitteet, muiden muassa älykännykät, ole riittävän älykkäitä ottaakseen ikäihmisten rajoitteet huomioon! Tilaisuuksia digitaitojen rauhalliseen oppimiseen ei kaikilla ole.
On myös tapauksia, joissa kokemukset opetus- ja oppimistilanteista ovat johtaneet täydelliseen turhautumiseen ja luopumiseen. Aikanaan taitava puuseppä, kirvesmies, ompelija, lastenhoitaja ja niin edelleen ei ole helposti taipunut pystyväksi älylaitteen näpyttelijäksi.
Teollisen aikakauden työnopastustaidoilla olisi kysyntää nyt digiaikakaudellakin.
Varhemmassa yhteiskunnassa opittiin mestari–kisälli-, kokenut ammattilainen – nuori oppija -asetelmassa. Nykyään asetelma on usein päinvastainen. Opastaja on itseoppinut nuori, jonka kärsivällisyys ei usein riitä vanhan, kömpelön, hölmöjä kysymyksiä esittävän opettamiseen.
Taitojen oppiminen edellyttää otollisen oppimistilanteen luomista oppijan ja opastajan välille ja rauhallista etenemistä tietojen oppimisen kautta taitojen oppimiseen. Käsityöajan ja teollisen aikakauden työnopastustaidoilla olisi kysyntää nyt digiaikakaudellakin.
Kirjoittaja on heinolalainen eläkkeellä oleva johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjä.