Mielipide | Paranevatko palvelut hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä?

Hyvinvointialueiden toimintaan ollaan valmistautumassa sekä toiminnallisin että taloudellisin tavoittein. Keskeinen kysymys on, millainen vaikutus uudella hallinnollisella rakenteella on palveluihin.

Mielestäni edellytykset niiden paranemiselle ovat, kun ei tyydytä pelkästään hallinnon uudelleen järjestelyyn. Tärkeää on paneutua palvelutoiminnan kehittämiseen tavalla, joka perustuu asukkaiden arkisten olosuhteiden ja väestön hyvinvointitietojen ja palvelutarpeiden tuntemiseen.

Niiden pohjalta on mahdollista lisätä yhteistyössä kuntien kanssa myös tarvittavaa panostusta ennalta ehkäisevään toimintaan ja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä asukkaiden tukemiseen heidän huolehtiessaan omasta ja läheistensä hyvinvoinnista.

Tavoitteena tulee olla päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuus toimintamalleja ja palveluketjuja parantamalla ja hyödyntämällä soveltuvin osin teknologiaa palvelujen tukena sekä järjestämällä palvelut siten, että kuntarajoilla ei ole siinä merkitystä.

Palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuuden toteutumista tulee kehittää painotetusti väestön näkökulmasta ottaen huomioon alueen sisäiset liikenneyhteydet ja vierekkäisten toimitilojen ja henkilöstön tehokas käyttö. Julkisia palveluja täydentäviä yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja kannattaa hyödyntää silloin, kun se on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Palveluverkkoa tulee tarkastella realistisesti hyvinvointialueen olosuhteiden pohjalta.

Yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja kannattaa hyödyntää silloin, kun se on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Tämä edellyttää toimijoilta niin hallinnossa kuin käytännön työssä hyvää ihmisten arkielämän vaatimusten ja elinolosuhteiden tuntemusta, kykyä ja sydäntä hahmottaa asioita myös haavoittuvimmassa asemassa olevien näkökulmasta sekä erityisesti taitoa tarkastella palvelukokonaisuuden toimivuutta.

Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tulisi niveltää luontevaksi osaksi myös palvelutoimintaa.

Sosiaali- ja terveystoimen ohella hyvinvointialueen vastuulle tulee pelastustoimi. Tästä kokonaisuudesta muodostuu tärkeä ja luonteva yhteiskunnan valmiusjärjestelyjen ja elämisen turvallisuustekijöiden perusta. Edellytykset synergialle ja toimialojen yhteistyön kehittämiselle ovat uudessa rakenteessa mielestäni hyvät.

Hyvinvointialueella edessä ovat tutut tulevaisuuden uhkakuvat. Kunnilla on ollut vaikeuksia rahoittaa nopeasti kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Nämä kustannuspaineet eivät häviä mihinkään hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä, joten niiden hallitseminen vaatii jo käynnissä olevan kehittämistyön jatkamista.

Väestö vanhenee, asiakkaita ja hoidettavia on yhä enemmän ja työntekijöitä tarpeisiin nähden niukasti. Päällekkäisten toimintojen purkamisella, palveluprosesseja hiomalla ja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisellä sekä ennalta ehkäisevällä työllä on mahdollista hallita kustannuksia ja työvoiman riittävyyttä.

Sujuvat palvelut ovat taloudellisia. Toiminnan huolellisella suunnittelulla ja toteuttamisella on turvattava se, että palvelut edistävät yhdenvertaisuutta ja niiden sujuva käyttö on mahdollista myös ikääntyneille ja toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille.

Kirjoittaja on lääkintöneuvos, LT, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri, aluevaaliehdokas (kok.).