Mielipide | Osoitin mieltäni paperisen lehden puolesta ja osoittaisin uudelleen

Olin vuosikymmeniä erään valtakunnallisen yhdistyksen kannatusjäsen, mutta kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt yhdistyksen lehti muutettiin verkkolehdeksi, sanoin jäsenyyteni irti.

Olen ikäisekseni sujahtanut kohtuullisen sujuvasti digimaailmaan, mutta huomasin miettiväni, miten osoittaisin mieltäni, jos Itä-Häme ja Etelä-Suomen Sanomat lakkaisivat ilmestymästä paperisina? Muuttaisinko maakuntaan, jossa vielä kolahtaa postiluukusta paperilehtiä?

Lapsuudenkotini sijaitsi kahden maakunnan rajalla, joten meille tilattiin Itä-Häme ja Länsi-Savo. Aloittaessani kansakoulun talossa asui myös toinen perhe, jonka kanssa kaikki muu oli yhteistä, paitsi ruokatalous.

Sen perheen auktoriteetti oli Tilda-täti, jonka puoluekanta oli maalaisliitto, mutta joka ihaili teräväkielistä kommunistia Hertta Kuusista, sekä tilasi Suomen Sosialidemokraatti -lehteä.

Tilda itse ei heikentyneen näkönsä vuoksi pystynyt lehtiä lukemaan, mutta tilasi valtakunnallista Suomen Sosialidemokraattia samassa ruokataloudessa asuneelle suuresti palvomalleen aikuiselle veljenpojalleen. Seitsenpäiväisessä lehdessä olivat laajimmat urheilu- ja ulkomaanuutiset, jotka veljenpoikaa erityisesti kiinnostivat.

Myös Tildan ruokatalouteen kuulunut mummoni luki ahkerasti lehtiä, josta seikasta Tilda ei yhtään pitänyt. Kun veljenpoika oli Suomen Sosialidemokraatin lukenut, Tilda kiikutti lehden välittömästi ulkohuussiin, jonne muutkin lehdet joutuivat, mutta vasta päivien tai viikkojen kuluttua.

Muuttaisinko maakuntaan, jossa vielä kolahtaa postiluukusta paperilehtiä?

Muu talonväki protestoi moista käytöstä, mutta Tildan mielestä vain Suomen Sosialidemokraatin paperi sopi hänen takapuolensa pyyhkimiseen, asian hän ilmaisi niin kansanomaisilla sanoilla, etten kehtaa tässä toistaa. Mitä olisi silloinen puoluejohtaja Väinö Tanner tuumannut sellaisesta puolueensa pää-äänenkannattajan käyttötarkoituksesta?

Minun kävi sääliksi mummoa, jonka käsistä Tilda usein sieppasi lehden kesken lukemisen ja lähti viemään huussiin. Keksinkin asiaan ratkaisun.

Meillä lämmitettiin sauna kaksi kertaa viikossa, joskus useamminkin. Kertalämmitteisen kiukaan kuumentaminen oli mummon tehtävä ja kesti useita tunteja.

Salakuljetin huussista Suomen Sosialidemokraatteja saunalle, jossa mummolla lämmittämisen ohessa oli runsaasti aikaa lukea.

Kirjoittaja on heinolalainen.