Luovia osaajia hanttihommiin ohjaava HelloWork-alusta todistaa kykyämme innovoida ratkaisuja, mutta katkennut selkäranka ei parane laastarilla. Suomen pitää poistaa todellinen ongelma.
Mielipide aineettoman talouden arvosta alkaa olla tiedemaailmassa jo jakamaton, mutta esteet sen yhdenvertaisesta rahoituksesta törmää yhä regulaatioihin. Siksi rahoitusten kohteeksi pitää ottaa työ, ei yritys.
Hanttihommiin kuuluu esimerkiksi rakennusaputyö. Jos levy-yhtiön tuotanto- ja markkinointitiimi operoi koko arvoketjua täystyöllisesti, se vaatii vuodessa minimissään 60 000 henkilötyötuntia. Sillä työmäärällä valmistuu kuusi omakotitaloa.
Niiden vakuusarvolla saa mistä vain rahoituksen, mutta luovan alan investoijat näivettyvät jatkuvassa nöyryytyksessä mielivallan alla, vaikka oikeus työhön, elinkeinoon ja yhdenvertaisuuteen on perustuslaillinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät isolta osin turhaa työtä, jota sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa työttömyytenä. Tämä tehottomuus syö rotan lailla kotimaista kilpailukykyä, sillä ulkomaiset luovien alojen toimijat ovat vahvasti pääomitettuja ja niitä jopa tuetaan ministeriöistämme.
Suomen luova talous on lähes kymmenen miljardia euroa alle EU-keskiarvon, ja se kaikki on pois työllisyydestä, jolle on todellista halua tulla. Ajatus esimerkiksi ääni-insinööristä timpurin apurina on paitsi utopistinen, myös kalliisti maksetun opin ojaan kaatamista.
Ajatus ääni-insinööristä timpurin apurina on paitsi utopistinen, myös kalliin opin ojaan kaatamista.
Moni nauraa muun muassa Spotifyn tappioita, mutta se on vasta kivijalkavaiheessa 400 miljoonalla käyttäjällään. Kun ne tuplaantuvat, sen liikevaihto nousee kahdeksasta 16 miljardiin euroon lähes samoilla operatiivisilla kuluilla.
Onnistuessaan siitä tulee maailman musiikkijakelun ”Caruna”, jota valtiot eivät pysty säätelemään. Goldman Sachs ennustaa musiikin suoratoiston arvoksi ja Suomen tappioksi puolta miljardia vuosittain.
Lapsemme saavat perinnöksi olemisen oman työmme ja kulttuuripääomiemme vuokralaisina, ellemme me kiireesti luo omia kansallisia rakenteita. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, sillä näitä voimakoneistoja tuntuvat kiinnostavan etupäässä nuoret ja maailmankasvu. Markkinoiden kaventuminen ja kerman kuoriminen ovat vieneet työn tuhansilta viihdeduunareilta.
Meillä on valmis alityöllisyyteen passivoitu ja motivoitu työvoima taistelemaan oman etunsa ja maansa puolesta. Sitä ei pidä rahoittaa kortistoon.
Kaikki mitä luovan talouden osalta jätetään tekemättä, edistää ulkomaista etua sekä yhteiskuntamme köyhtymistä aineellisesti ja henkisesti.
Kirjoittaja on Poptori oy:n toimitusjohtaja.