Mielipide | Koska olemme Suomessa sähkön suhteen omavaraisia?

Vihreä siirtymä maassamme toteutuu nyt nopeutetulla aikataululla, ja se on hyvä asia, näin on todettu useammankin ministerin suulla. Tuollaiset puheet kuulostavat tässä tilanteessa mielestäni lähes irvokkailta.

Sähkön kulutusta pyritään kiihkeästi lisäämään ja samaan aikaan kerrotaan, että Pyhäjoella rakenteilla oleva Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimala ei tule saamaan lupia valmistuakseen. Näin on vakuuttanut elinkeinoministeri Lintilä (kesk.) ja vakuutteli, että sähköä silti riittää jokaiseen lamppuun.

Ihmetyttää, miksi tuollainen investointi on aikoinaan päätetty aloittaa, jos se nyt osoittautuukin yhdentekeväksi. Rakennustyöt kuitenkin jatkuvat ja miljoonia on mennyt, joten Suomen kallein soramonttu siitä uhkaa muodostua.

Rakennustyöt kuitenkin jatkuvat ja miljoonia on mennyt, joten Suomen kallein soramonttu siitä uhkaa muodostua.

Vaikka en ole asiantuntija, en olisi vakuuttunut sähkön riittävyydestä, olemmehan pitkälti tuontisähkön varassa. Entäpä, jos Norja ja Ruotsi löytävätkin edullisemmat kohteet vaikkapa Keski-Euroopasta?

On myös kerrottu meidän sähkön saatavuutemme riippuvan vaikkapa Norjan vesivoimatilanteesta. Kovasti meillä vedotaan tuuli- ja aurinkovoimaan, mutta niiden osuus on edelleen pieni.

Toisaalta asiantuntijoillakin taitaa olla huoli, kuinka käy, koska Sitran asiantuntijakin kehotti alentamaan asuntojen lämpötilaa ja viipymään lyhyemmän aikaa suihkussa.

Yli yhdeksän miljoonan kuution vuotuinen puuntuonti Venäjältä pitäisi myös jollain konstilla korvata ja turvetuotantoakin pitänee jatkaa, joten miten käynee hiilinielujen kasvattamisen kanssa. Ehkäpä hallitus keksii uusia pelastustoimia maapallon ilmaston pelastamiseksi reippaan velanoton lisäksi.

Uhkia on monenlaisia ruokapulasta lähtien ja enemmistö kansasta kääntyy Naton puoleen. Vanhan sanonnan mukaan hukkuva tarttuu vaikka oljenkorteen eli tässä tapauksessa Natoon.

Meillä on 1 300 kilometrin maaraja myös Venäjän puolelta katsottuna, ja heillekin on merkitystä sillä, keitä on rajan länsipuolella. Niinpä presidenttikin kehotti varautumaan itänaapurin vasta-askeliin, mitä ne sitten ovatkin.

Kirjoittaja on heinolalainen.