Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kuka kohtaa työttömän työelämäpalveluissa, jos työntekijöitä ei ole?

Työvoimapalvelumalli muuttuu ja astuu uudistettuna Suomessa voimaan työväenjuhlan, vapun jälkeen 2.5.2022. Sen keskeisenä uudistuksena ovat työttömän ja työttömyysuhan alla olevan henkilökohtainen kohtaaminen, määritelty työnhakuvelvoite sekä muistutus työttömyyspäivärahakarenssia lievempänä rangaistuksena.

Uuden mallin tavoitteena on lyhentää työttömyyden kestoa. Kuitenkaan esimerkiksi määräaikaisesta työstä työttömäksi jäävän mahdollisuutta ilmoittautua jo etukäteen palveluiden ja työnhaun tuen piiriin ei mallissa ole kehitetty.

Vaikka juhlapuheissa sanktiot lievenevät karenssista muistutukseen, kohtaamiemme työttömien huoli yksittäisten virkailijoiden tulkinnoista ja esimerkiksi mielenterveyshaasteista ja kielitaidon puutteista johtuvista väärinkäsityksistä eivät mallin avulla vähene. Työttömyyden kuntakokeilut ovat osoittaneet, että kohtaamisen tavoitteisiin ei laajalla rintamalla olla päästy – mikä nyt siis muuttuisi?

Juhlapuheissa mallin tavoitteet ovat kauniita.

Kuntakokeilut ja työvoimapalvelut kärsivät rekrytoinnin haasteista: osaajia ei saada tarpeeksi tukemaan työttömiä. Luvatun resurssin mukaisen 1 200 virkailijan paikkojen täyttämisen loppukärsijänä on työtön.

Työvoimaa todella tarvitaan, viiden päivän kuluttua työttömyyden alkamisesta tehtävä alkuhaastattelu kun ei ole mikään läpihuutojuttu. Sen aikana pitää kartoittaa osaaminen, kokemus, mahdollisuudet ja motivaatio. Lisäksi kahden viikon välein hakija tavataan kasvokkain kolmen kuukauden ajan – yksi hakija on tarkoitus tavata siis ainakin kaksitoista kertaa, jos työpaikan tai opintojen ovet eivät työttömyyden alkukuukausien aikana avaudu.

Uusi hakuvelvoite koskee myös osapäivätyössä vastoin omaa tahtoaan työskenteleviä, lomautettuja sekä opiskelijoita tietyillä edellytyksillä. Työvoimatoimistojen ovet käyvät niin digitaalisesti kuin fyysisesti jatkossa entistä tiheämmin.

Juhlapuheissa mallin tavoitteet ovat kauniita. Se, miten ne jalkautuvat työttömän tai työttömyysuhan alla olevan arkeen, jää nähtäväksi. Toivomme, että jatkossa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien matalasti koulutettujen tai pitkän työuran jo tehneiden työuria saadaan pidennettyä tukemalla työnhakua ripeästi, inhimillisesti ja ilman pelkoa karenssien aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta.

Kirjoittaja on Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja.