Mielipide | Itäratalinjauksen tulee perustua Lahti–Heinola–Mikkeli-rataan

Liikenneyhteydet ovat aluekehityksen avaintekijä. Alueen saavutettavuus tiivistyy kysymykseen siitä, mitä sijainti ja liikenneyhteydet tarjoavat kotitalouksille, yrityksille ja muille toimijoille. Alueiden välinen kilpailu asukkaista ja investoinneista on kovaa. Siksi liikenneyhteyksien kehittäminen herättää keskustelua.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi maaliskuun lopussa, että itäradan suunnittelusta vastaavan hankeyhtiön perustamisasiakirjat on allekirjoitettu. Samaan aikaan käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa lähivuosille ja ministeriön hallinnonalalle on esitetty rahoitusleikkauksia.

Päijät-Hämeessä seurataan tarkasti väyliä koskevia valtion linjauksia. Juha Honkonen kirjoitti Esalaisessa (ESS 5.4.) Lahden edistävän tahtomattaan itärataa. Ajatus perustui siihen, että Lahti on mukana lentoradan suunnittelusta vastaavassa Suomirata-hankeyhtiössä, ja lentorata on puolestaan edellytyksenä itäradan rakentamiselle. LVM:n mukaan näin onkin.

Lentoradan merkitys on kuitenkin paljon laajempi kuin edellytys itäradan toteuttamiselle. Lahden ja Päijät-Hämeen kannalta lentorata tuo nopean junayhteyden Lahden matkakeskuksesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vaihdoton junayhteys tuo lentoaseman reilun puolen tunnin päähän Lahdesta. Samoin matka-aika sekä pääradan että Savon ja Karjalan ratojen suunnasta lentoasemalle lyhenee 15–20 minuuttia nykyisestä.

Suorat yhteydet palvelevat myös työmatkaliikennettä, sillä lentokentän alue on Suomen toiseksi suurin työpaikka-alue. Lahden seudulle tämä on suuri mahdollisuus.

Lentorata lisää raideliikenteen kapasiteettia ruuhkaisella ja häiriöherkällä Pasila–Kerava-välillä. Vaikutukset näkyvät koko maan junaliikenteessä, sillä junien myöhästymiset Helsingin seudulla heijastuvat jatkoyhteyksiin muualla maassa. Pääradan kapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa junavuorojen lisäämisen Helsingin ja Lahden välille.

Huhtikuussa maan hallitus esitteli julkisen talouden suunnitelman vuosille 2023–2026. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa LVM:n hallinnonalan rahoitukseen. Aiemmat linjaukset huomioiden liikenneverkkoon kohdistuu jatkossa 127 miljoonan euron leikkaukset vuodesta 2023 eteenpäin. Tavoitteena on, ettei nykyisten liikenneväylien kunnosta tingitä, vaan leikkaukset kohdistuvat uusiin hankkeisiin.

Käytännössä uusia hankkeita aloitetaan suunniteltua vähemmän. Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta korostuu tarve kohdistaa rahoitusta ennen kaikkea hyöty-kustannussuhteeltaan kannattaviin hankkeisiin.

Maakunnassamme on edelleen vahva yhteisymmärrys Porvoo–Kouvola-itäradan tarpeettomuudesta. Sen suunnitteluun on arvioitu kuluvan noin 70 miljoonaa euroa, ja toteuttamiseen 1 700 miljoonaa euroa.

Pelkät Itäradan suunnittelukustannukset ovat yli puolet nyt käsillä olevista liikennerahojen leikkauksista. Radan toteuttamiskustannuksilla poistaisi koko maan rataverkon korjausvelan, jota on lähes 1 400 miljoonaa euroa. Rataverkon korjausvelka aiheuttaa jo nyt matalampia nopeuksia ja pidempiä matka-aikoja.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on osoitettu 12 vuodeksi koko Suomen rataverkon kehittämiseen yhteensä 3 100 miljoonaa euroa. Tästäkin rahoituksesta osa on sidottu päätettyihin hankkeisiin, ja uusia hankkeita voidaan aloittaa 1 700 miljoonan euron arvosta. Voimme siis kehittää rataverkkoa kannattavasti koko maassa tai laittaa koko potin yhteen kannattamattomaan hankkeeseen.

Ratahankkeiden täytyy perustua kriittiseen kustannus–hyöty-tarkasteluun. Itäisten ratayhteyksien kehittämisen lähitulevaisuuden investointien tulee keskittyä olemassa olevan rataverkon perusparantamiseen.

Mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan uuden itäratalinjauksen tulee perustua Lahti–Heinola–Mikkeli-ratayhteyteen. Yhteys on ollut kustannus–hyöty-tarkasteluissa selvästi paras. Tällä on merkittävä vaikutus Euroopan komission CEF-rahoitushaussa, jossa menestyminen edellyttää korkeaa kustannus-hyöty-tasoa.

Lentorata on hyvä ja kannattava ratahanke, itärata ei.

Pautola-Mol on Päijät-Hämeen maakuntajohtaja ja Timonen Lahden kaupunginjohtaja.