Mielipide | Aikuisneuvolasta on jo saatu hyviä kokemuksia Suomessa

Hyvinvointialueen käynnistys etenee Päijät-Hämeessä. Päättäjät käyvät keskustelua siitä, missä päätöksiä tehdään ja mistä kukin saa päättää. Vähemmän on kuultu puhetta palvelujen sisällöstä. Vaikka korostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, puuttuu puheesta konkretia.

Ilahduttavaa on, että viimeinkin keskustelua aletaan käydä myös palvelujen sisällön kehittämisestä (IH 12.5.2022 Meri-Sisko Eskola & kumpp. esittelevät käynnistämäänsä kansalaisaloitetta: Suomeen tarvitaan vanhusneuvolajärjestelmä ja samassa lehdessä Sari Niinistö viittaa kirjoituksessaan seniorineuvoloista eduskunnassa tehtyyn lakialoitteeseen).

Lainsäädännön kehittämisessäkin ikäihmisten palveluissa on viime vuosina keskitytty ikääntyneiden viimeisten vuosien palveluun. Palveluasumisen henkilöstömitoitus ja kotipalvelun kehittämien ovat toki tärkeitä asioita. Vähemmällä huomiolle on jäänyt ikääntyneiden elämän vuosikymmenet ennen näiden raskaampien palveluiden piirin päätymistä.

Aikuisten neuvola on ollut suosittu, ja siihen on osallistunut noin yhdeksän kymmenestä kutsutusta.

Kiinnittämällä huomiota ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen heti eläköitymisen alusta lähtien ovat Raahen seudulla saadut kokemukset osoittaneet, että aikuisten neuvola on kansantalouden kannalta järkevää toimintaa. Geriatri Marja-Liisa Karjulan johdolla on siellä tehty uraauurtavaa vanhustyötä yli 15 vuotta.

Aikuisten neuvola on ollut ikääntyvän väestön tukena, ja samalla on pystytty ehkäisemään kalliiden hoitomuotojen tarvetta. Neuvolakäynneillä on käyty läpi asiakkaan fyysinen, henkinen ja sosiaalinen tilanne ja annettu lisäohjeita tarpeen mukaan. Aikuisten neuvola on ollut suosittu, ja siihen on osallistunut noin yhdeksän kymmenestä kutsutusta. Elämäntilanteen hallinnan läpikäynti siirtymävaiheessa työelämästä eläkkeelle on onnistunut.

Pohjimmiltaan terve ihminen voi kärsiä tiedostamattomista terveyshuolista, kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta tai taustalla olevasta infektiosta, jotka voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja näin ollen laajan sairaanhoidon tarpeen, jos niitä ei havaita ajoissa.

Näennäisesti virkeä ja aktiivinen iäkäs ihminen voi tosiasiassa kärsiä kotonaan yksinäisyydestä, masennuksesta ja turvattomuudesta. Näitä vanhusten terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin helposti ehkäistä ennalta ehkäisevillä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän tiedon avulla.

Ennalta ehkäisevällä terveystyöllä saadaan selvää säästöä kansantaloudelle ja lisää laadukkaita vuosia seniorikansalaisille. Toivottavaa on, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tartutaan puheista tekoihin ja käynnistetään seniorineuvolatoiminta.

Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta toimii Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella ja edustaa järjestöjen kautta noin 15 000 ikäihmistä. Neuvottelukunta pyrkii turvaamaan muun muassa viestinnällisin keinoin ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta, niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

Haapakangas on Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Ikonen neuvottelukunnan jäsen.