Mielipide | Kesät koulun jälkeen ovat lapsen parasta tai pahinta aikaa

”Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi./ He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia./ He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta,/ ja vaikka he ovat sinun luonasi,/ he eivät kuulu sinulle.”

Näin alkaa Kahlil Gibranin runo, joka kertoo lapsen ja vanhemman suhteesta. Runo on muistutus siitä, että lapsesi ovat he omia itsejään. Lapsen perimä muotoutuu kahden ihmisen perimästä, mutta ajan kuluessa, kasvatuksella, tuella ja huolenpidolla sekä ympäristön vaikutuksella lapsesta kasvaa itsenäinen, ajatteleva yksilö.

Kesät koulun jälkeen ovat kaiken ikäisten lasten parasta tai pahinta aikaa. Pahinta silloin, kun heidät jätetään selviämään yksin tai kavereiden kanssa keskenään.

Silloin mitä tahansa voi tapahtua juuri ympäristön vaikutuksesta – ja se voi olla joskus ihan hirveää. Varsinkin siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle on hyppäys, jossa lapset tarvitsevat turvallista aikuista.

Usein pelkkä huomioiva läsnäolo on tarpeeksi.

Ensisijaisesti tuon aikuisen tulee olla oma vanhempi tai huoltaja. Vastuuta lasten kasvatuksesta ei voi sysätä alan ammattilaisille. Olen sanonut vanhempainillassa erityisen napakasti: ”Minä en ole teidän lapsianne synnyttänyt. Te olette, ja teidän tulee pitää heistä huolta.” Pienen ihmetystauon jälkeen sain aplodit.

Parasta aikaa kesälomat ovat lapselle silloin, kun huoltaja kyselee perään, luottaa silti menemisiin, ottaa puheeksi lasta askarruttavia asioita ja tekee lapsen kanssa jotain.

Tekemisen ei tarvitse olla sen kummempaa. Se voi olla jätskipiknik lähipuistoon, kotieläintilaretki, uintireissu lammelle, leffapäivä, mitä vain, mistä lapselle tulee olo, että aikuinen oikeasti haluaa olla hänen kanssaan. Usein pelkkä huomioiva läsnäolo on tarpeeksi.

Lapselle on tärkeää tuntea, että vanhempi oikeasti välittää hänestä. Tunne ei tule siitä, että lapselle lykätään rahaa käteen ja oletetaan hänen selviävän itsekseen.

Tärkeämpää on, että kysytään kuulumisia, ollaan yhdessä, nautitaan elämästä ja kesän tuomasta vapaudesta, annetaan lapsen joskus valvoa pidempään ja nauretaan yhdessä, kun seuraavana päivänä ollaan silmät ristissä.

Viettäkää oikein ihana kesäloma, ja muistakaa, että syksyn tulokaan ei ole huono asia.

Kirjoittaja on koulunuorisotyöntekijä ja Ammattiliitto Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmän jäsen.