Luhangan tuulivoimaloiden kiinteistöveroja käsitellyt Itä-Hämeen kirjoitus 29.7. antaa aihetta kommentoida sitä ja Päijät-Hämeen tuulivoimasuunnitelmia.
Ensinnäkin pienen kunnan pienet kiinteistöverotulot tuulivoimaloista ei ole suuri uutinen. Uutinen on kuitenkin se, että kunnanhallitus suunnittelee tarkastuslautakunnan erottamista, mikä on poikkeuksellista.
Saattaa hyvinkin olla, että tällainen toimenpide kertoo piilossa olevan suurempia asioita kuin kiinteistöverotulojen salaaminen. Jos näin on, todennäköisesti saamme seurata tilannetta edelleen median kautta.
Toiseksi on hyvin huolestuttavaa, että tuuliteollisuuden etuyhdistyksen Anni Mikkonen ei pysy totuudessa. Hän on kyllä oikeassa siinä, että nykyään puhutaan vuosittaisista 35 000 euron kiinteistöverotuloista voimalaa kohden. Mikkonen ei kuitenkaan kerro, että tämä puhuttu tieto on väärää tietoa.
Erityisen valppaana on oltava nyt Päijät-Hämeessä.
Jos Luhangan voimaloiden jäljellä oleva käyttöikä olisi vielä 20 vuotta, sinä aikana keskimääräiset vuosittaiset yhden voimalan kiinteistöverotulot olisivat noin 18 000 euroa. On mahdollista, että nämä voimalat kuitenkin puretaan aikaisemmin vuoden 2027 jälkeen, kun niille maksettava syöttötariffituki päättyy.
Viime vuoden loppuun mennessä sitä oli jo maksettu 17,9 miljoonaa. Purkamiseen tietysti vaikuttavat tuon aikainen sähkön hinta, voimaloiden vanhenemisen aiheuttama tuottavuuden laskeminen ja kasvavat huoltokustannukset sekä se, miten käy kunnan vaatimassa ympäristöluvassa, josta toimija on valittanut hallinto-oikeuteen.
Tuulivoimaloiden kiinteistöveroista annettava väärä tieto johtaa kuntapäättäjiä vaarallisella tavalla harhaan. Mikkonen on toisaalta yhdistyksensä tiedotteissa todennut, että vuosittainen kiinteistövero tuulivoimalasta on 20 000–23 000 euroa, mikä olikin tilanne Luhangassa ja keskimäärin kaikissa Pohjanmaan suurissa tuulivoimakunnissa viime vuonna, mutta tulokehitys on laskeva.
On myös mahdollista, että kunnat, jotka saavat tuulivoimaloista kiinteistöveroa, joutuvat tulevaisuudessa luopumaan vastaavasti valtion osuuksista ja tasaamaan tätä veroa sellaisiin kuntiin, joissa tuulivoimarakentamista ei sallita. Kiinteistöverolupauksilla uusien tuulivoimahankkeiden osalta ei helpoteta lyhyellä tähtäimellä tuulivoimaloita hamuavien kuntien taloustilannettakaan.
Suunnitellut tuulivoimalat voivat toteutua vasta useiden vuosien kuluttua tai eivät lainkaan. Vaikka kustannukset nyt nousevat niistä tuulivoimaloiden osista, joista kiinteistöveroa maksetaan, ei nousu johda vähän kooltaan Latamäkeä suurempien tuulivoimaloiden kiinteistöverojen kaksinkertaistumiseen.
Erityisen valppaana on oltava nyt Päijät-Hämeessä, jossa uuteen maakuntakaavaan esitetään 35 suurta tuulivoima-aluetta käsittäen yhteensä 410 tuulivoimalaa. Tämä muuttaisi pysyvästi muun muassa Päijänteen maisemakuvan ja aiheuttaisi kestämättömiä seurauksia ihmisille ja luonnolle. Päättäjien tulee perehtyä oikeaan tietoon tuulivoimasta ja sen todellisista ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
Kirjoittaja on Sysmän kesäasukas.