Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Huomattava osa skitsofreniaa sairastavista hyötyisi työstä

Työn kuntoutumista edistävä merkitys on otettu riittämättömästi huomioon skitsofreniaa sairastavien hoidossa. Tutkimustiedon mukaan huomattava osa voi työllistyä oikeanlaisen tuen avulla. Tästä seuraisi yksilöllisten ja yhteisöllisten hyötyjen ohella merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Suurin osa sairauden Suomessa aiheuttamista yli miljardin euron kokonaiskustannuksista on epäsuoria, kuten sairauspäiviä, eläkkeitä ja työpanosten menetyksiä.

Yli puolet skitsofreniaa sairastavista osoittaa kiinnostusta työn tekemiseen. Sairaus johtaa kuitenkin usein eläkkeelle ja työmarkkinoilta syrjäytymiseen, ja työllistymisaste on merkittävästi huonompi kuin yleisväestön. Suomalaisaineiston mukaan vain seitsemän prosenttia käy töissä. Työssä käyvien määrä on pienentynyt koko ajan.

Yksilön kannalta työelämästä pois jääminen on suuri menetys. Työ tukee kuntoutumista ja huono työllisyystilanne heikentää toipumista. Työelämässä olo parantaa hoitotulosta, elämänlaatua ja tulotasoa.

Skitsofreniaa sairastavien syrjäytymisen keskeisimmät syyt ovat sairauden oireiden ja fyysisten sairauksien ohella syrjintä, työmarkkinoille pääsyä ja siellä pysymistä tukevien rakenteiden puutteellisuus ja psykiatrisen hoitojärjestelmän niukahko kiinnostus ammatillista kuntoutusta kohtaan.

Malli on työnantajan kannalta edullinen.

Työelämään kiinnittymisellä on positiivinen vaikutus sairastuneen lisäksi myös hänen omaistensa elämään. Omaisilla on usein valtava huoli skitsofreniaan sairastuneen tulevaisuudesta, ja he toivovat läheisensä pääsevän työelämään ja sen positiivisten vaikutusten piiriin. Sairastuneiden työelämäosallisuutta edistämällä helpotetaan omaisten kuormittumista ja ehkäistään heidän uupumistaan.

Sijoita ja valmenna -malli on tutkimusten mukaan vaikuttavuudeltaan selvästi paras skitsofreniaa sairastavien avoimilla työmarkkinoilla työllistymistä, siellä pysymistä ja urakehitystä tukeva vaihtoehto.

Malli auttaa kuntoutujan kiinnostuksen ja voimavarojen mukaisen työpaikan hankkimisessa sekä tarjoaa työhönvalmentajan avulla monipuolista koulutusta, neuvontaa ja tukea työpaikalla. Valmennus toteutetaan aina yhteistyössä psykiatrisen kuntoutuksen kanssa.

Mallia on hyödynnetty vuosien ajan monissa maissa. Suomessa 2020–23 toteutuvassa kehittämishankkeessa sitä pilotoidaan psykiatrisen hoidon palveluissa, tavoitteena edistää ja kehittää käytäntöjä sairastavien työmarkkinoille pääsyn ja siellä pysymisen tueksi.

Malli on työnantajan kannalta edullinen. Työnantaja saa pitkäkestoista ja monipuolista tukea työntekijän hyvin tuntevalta valmentajalta ja palvelukseensa keskivertotyönhakijaa motivoituneempia ja työntekijöitä. Mallin on osoitettu lisäävän työssäolopäiviä kaikenlaisessa palkkatyössä.

Skitsofreniaa sairastavien työllistymistä tukevien toimien edistäminen on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti keskeinen kehittämiskohde. Työpaikoille palaaminen vähentäisi myös sairauteen edelleen liittyvää stigmaa.

Kirjoittajat ovat Skitsofreniakoalition edustajia, Hiekkala-Tiusanen kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi , Kärkkäinen psykiatrian erikoislääkäri ja Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja.