Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Hallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluun, mutta miten on muiden kielten laita?

Syksyn budjettiriihessä päätetty yhden vuosiviikkotunnin lisäys perusopetuksen B1-kieleen luokka-asteilla 6–9 oli hallitukselle pelkkä läpihuutojuttu. Eihän vuosittainen 38 ruotsin lisäoppitunnin hinta, miljoona euroa suunnitteluvaiheessa ja kymmenen miljoonaa vuositasolla, opetusministeriön budjettia mihinkään kaada. Mutta onko tässä koko totuus?

Ruotsin oppituntien lisäys syksystä 2024 alkaen on nykytilanteessa perusteltua. Sillä paikataan niitä puutteita, joita 2016 toteutettu B1-kielen varhentaminen 6. luokalta alkavaksi on aiheuttanut. Varhentamisen tavoite lisätä motivaatiota ruotsin opiskeluun ja siten parantaa oppimistuloksia ei toteutunut, vaan tulos oli useimmissa kunnissa päinvastainen.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson hehkutti ruotsin opetuksen lisäämistä ”läpimurtona”. Vaatimus ruotsin ylioppilaskirjoituksen palauttamisesta pakolliseksi nousee taas esille, mutta ei jää ainoaksi vaatimukseksi. Puolue on jo varautunut tuomaan kevään vaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin lukuisia uusia kieli- ja koulutuspoliittisia avauksia. Se on tehnyt 12-kohtaisen toimenpidelistan.

Hajauttaminen korjaisi kansallisen kieli­vajeen noin kymmenessä vuodessa.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kommentoi (HS 3.9.) budjettiriihen päätöstä tehostaa B1-kielen opetusta esittämällä huolensa kansallisen kielivarantomme kaventumisesta: ”Vieraita kieliä opiskellaan vähemmän, ja toista kotimaista kieltä kirjoitetaan vähemmän ylioppilaskirjoituksissa.”

Nykyisen kansalliskielistrategian sijasta Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen kielipoliittisen ohjelman. Tavoitteena tulee olla laaja monikielisyys, joka hyödyntää myös maahanmuuttajakielten potentiaalin.

Hankkeen rahoittamiseen voidaan osoittaa ainakin ne rahat, jotka vuosittain käytetään pelkästään pakollisen ruotsin opetukseen. Tällä rahalla maamme jokainen kunta pystyisi tarjoamaan kielivalikoiman, joka kattaa Euroopan viisi valtakieltä ja ruotsin valinnaisina aineina. Kielten opetuksen hajauttaminen korjaisi kansallisen kielivajeen noin kymmenessä vuodessa. Myös ruotsin kielen osalta!

Budjettiriihen päätös lisäpanostuksesta ruotsin kieleen on oiva haaste kaikille puolueille terävöittää kieli- ja koulutuspoliittista ohjelmaansa. Puolueiden tulee myös rohkaista kannattajiaan asiapohjaiseen kansalaiskeskusteluun koulutuksesta.

Koulutusta koskevaa lainsäädäntöä on tarkastettava niin, että se saadaan vastaamaan liberaalin demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatetta, oikeudenmukaisuutta.

Kirjoittaja on entinen kieltenopettaja.