Etelä-Suomen Sanomat nosti ansiokkaasti laajassa artikkelissaan (9.10.) esille aluevaltuutettujen ajankäytön ja osallistumisen moniportaiseen päätöksentekoon. Artikkelissa oli kaivettu esille muutaman valtuutetun poissaolot ja toisaalta esteellisyydet.
Esteellisyydet eivät tässä ylimenokaudessa ole olennaisia, sillä ne liittyvät lähinnä peruskuntien omaisuuden luovutuksiin ja siirtoihin aluehallinnolle. Tämä on tilapäinen ilmiö, joka on hoidettu tarvittaessa varajäsenjärjestelmällä ilman ongelmia.
On luonnollista, että uudessa vaaleilla valitussa toimielimessä on paljon valtuutettuja, jotka ovat jo peruskunnissa luottamustehtävissä. Heidän kokemuksensa ja osaamisensa on ollut monessa asiassa korvaamatonta hyvinvointialueen alkumetreillä. Toisaalta suuri arvo on myös sillä, että valituksi tuli runsaasti henkilöitä politiikan ulkopuolelta, mutta heillä on valtava osaaminen sosiaali- ja terveyssektorilta.
Se, miten yksittäinen valtuutettu pystyy pitkässä juoksussa jakamaan aikansa niin, että tehtävät eivät kärsi, on jokaisen arvioitava itse. Tilapäisiä poissaoloja tulee, ja niitä on aina tullut.
Jälkeenpäin on todettava, että se oli itsekästä.
Luottamushenkilömaksut ovat pienehkö kuluerä 850 miljoonan budjetista, jonka kansanvalta hyvinvointialueella verovaroin maksaa.
Olen kahdeksan kuukauden ajan päivittäin seurannut aluehallituksen jäsenenä ja valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnan puheenjohtajana esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtajan Kristiina Hämäläisen (kok.) työtaakkaa. Se ei ole ollut vain valmistelua ensi vuoteen, vaan täyttä työtä oman siviilityön ohella. Hän tosin valitsi ja jättäytyi pois kunnallisista ja maakunnallisista luottamustehtävistä.
Kysymyksessä on vain osaresursoitu tehtävä, ja johdettavana on parin vuoden kuluttua miljardin budjetti. Siis ylivoimaisesti merkittävin poliittinen luottamustoimi Päijät-Hämeessä, jota tosin ei riittävällä aikaresurssilla ole arvostettu.
Vertailun vuoksi Lahdessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan täydestä resurssista noin 60 000 euroa, vaikka budjetti Lahdessa on ensi vuodesta alkaen ainoastaan puolet hyvinvointialueen budjetista.
Keskustelua on alusta alkaen käyty niin sanotuista kolmen tason päättäjistä. Tämä koskee kansanedustajia, jotka istuvat aluevaltuustoissa sekä kunnanvaltuustoissa.
Muistan omalta kansanedustaja-ajalta ollessani Lahdessa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kuinka haastavaa se oli. Jälkeenpäin on todettava, että se oli itsekästä ja monet asiat aikataulutettiin yhden henkilön kalenterin mukaan.
Nykyisellä kokemuksella en kansanedustajana pitäisi yhtään merkittävää paikallista luottamustehtävää. Kansanedustaja on tärkeä linkki valtionhallintoon niin kunnanvaltuutettuna kuin aluevaltuutettuna, mutta kaikki muu on minun kokemukseni mukaan liikaa.
Kirjoittaja on aluehallituksen jäsen, aluevaltuustoryhmien toimikunnan puheenjohtaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).