Uskon sote-uudistuksen toteutumiseen. Turvallinen siirtymä on hyvä lähtökohta.
Olin syyskuussa Tampereella johtamisen seminaarissa, jossa hallintotieteiden tohtori, yliopistotutkija Jenni Airaksinen totesi seuraavaa: ”Mikään rakenteellinen uudistus tai uudelleenjärjestely ei itsessään takaa mitään tehokkaampaa, parempaa tai yhdenvertaisempaa järjestelmää, vaan rakenteellisilla uudistuksilla luodaan mahdollisuuksia johtamisen, organisoinnin ja käytäntöjen muutoksen kautta saavuttaa joitain uudistuksille asetetuista tavoitteista.”
Hyvinvointialueet aloittavat pari kuukauden päästä. Minulle uudistus merkitsee mahdollisuutta, aitoa tekemistä, yhteistä tahtotilaa, hyvää, yhdistävää toimintaa.
On hyvä muistaa, että mihin kohdistamme huomiomme, se vahvistuu. Haluammeko jatkuvaa riitelyä, harhaa, syyttelyä vai aidosti rakenteellisesti ja toiminnallisesti yhtenäistä hyvinvointialuetta ja vahvaa koordinaatiota?
Asioihin on perehdyttävä.
Lainsäädäntöuudistus ja ohjauksen uudistus antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla. Uskon, että olemme valmiita. Helppoa se ei ole. Uudistumiskykymme vaatii vahvaa johtamista, poliitikkojen ja virkamiesten. Uudistus ei ole valmis, mutta olemme oikealla tiellä.
Olemmeko uteliaita, pyrimmekö ulos vanhoista tavoista, kannustammeko toisiamme ja otammeko käyttöön uudenlaiset tulevaisuuden mahdollisuudet?
Haluamme muutosta, mutta kuinka moni on valmis tekemään muutoksen? Uskallan väittää, että heitä on vähemmän. Yhteinen näkemys tulevasta tarvitaan. Perustyön arvostamista, hyvää työyhteisöä, ja kaikkien osaaminen on tulevaisuuden tekoja käytännön tasolla.
Hyvinvointialueemme tulevaisuus riippuu yhteisestä tahtotilasta ja tavoitteiden tekemisestä, oikeista tekijöistä ja heidän osaamisensa yhteen saattamisesta, luottamuksen rakentamisesta, jatkuvasta työskentelyn tukemisesta, eri näkökulmien sovittelusta ja konfliktien ratkomisesta. Lähtökohtana tulee olla päijäthämäläisen hyvinvointialueen asukkaiden etu.
Yhdistäminen on vaativa tehtävä, ja osaaminen on numero yksi. Mielelläni korostan osaamista, myös politiikassa. Asioihin on perehdyttävä, keskusteltava, etsittävä ratkaisuja. Vanhat toimintatavat eivät päde. Hyvinvointialueen rakentamisessa tarvitaan ihmissuhdetaitoja, palvelujen laajaa tuntemista, strategian ymmärtämistä, yhteistyömyönteistä ajattelutapaa, arvomaailmaa, joka tukeutuu tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen ja erityistä tahtotilaa tehdä ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Uskon, että olemme oikealla tiellä. Lainsäädäntö ja sen uudistuminen eivät vielä takaa mitään. Palveluja on kehitettävä ja niiden saatavuutta uudistettava. Alueidemme oma aktiivisuus ja päätöksentekokyky sekä yhteinen tahtotila parhaiten turvaavat palvelut.
Poliittinen kulttuuri muuttuu, hyvinvointialueella tehdään päätöksiä koko alueen etua ajatellen ja sen asukkaita varten. Voimme muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.
Kirjoittaja on heinolalainen kaupunginvaltuutettu, PHHYKY:n tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja aluehallituksen varajäsen (sd.).