Kaupunginjohtaja Jari Parkkosta haastateltiin Itä-Hämeessä 12.11.22. Jutusta kävi ilmi, että kaupungin taloudessa on kaksi isoa ongelmaa: tulojen ja menojen vääristynyt suhde sekä kaupungin kassan köyhtyminen. Rahoituslaskelma osoittaa yli viisi miljoonaa alijäämää eli syömävelkaa vuodessa.
Maksuvalmiutta on tänä vuonna hoidettu poikkeuksellisesti siten, että kaupungin saatavien perimistä on nopeutettu (6,3 miljoonaa euroa) ja kaupungin ostovelkojen maksamista on hidastettu (8,2 miljoonaa) syyskuun loppuun mennessä. Osavuotiskatsauksessa tästä viimeksi mainitusta menettelystä käytetään termiä ”korottomien velkojen lisäys”.
Tämä osoittaa, että kaupungilla on ollut kassa ”tyhjä” vuoden alusta lähtien. Silloin kassan todellinen riittävyys oli 1,7 päivää. Tätä menettelyä ei voi kuitenkaan jatkaa, koska koroton velka muuttuu viivästyskoroiksi. Tässä on siis syy omaisuuden myyntiin.
Jos myymme omaisuutta, käytämme saamamme tulon syömävelkojen maksuun. Sen jälkeen olemme tuhlanneet rahat ja menettäneet omaisuutemme. Heinolan konsernivelat ja vastuut olivat vuoden vaihteessa 163 miljoonaa euroa. Heinolan velkaantuminen on samanaikaisesti kasvattanut käyttöomaisuuttamme ylisuureksi, arvo vuoden vaihteessa 164 miljoonaa euroa.
Kaupungilla on ollut kassa ”tyhjä” vuoden alusta lähtien.
Paloaseman myyminen (5,3 miljoonaan euroa) ei ratkaise velkaantumisemme ja suuren käyttöomaisuutemme ongelmaa. On otettava huomioon, että myyntiratkaisu lisää käyttötalouden vuosittaisia nettokuluja, joka on toinen iso ongelmamme.
Jos vuokraamme paloaseman hyvinvointialueelle toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella saamme nettotuottoa 466 200 euroa vuodessa (kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa). Se summa siirtyy vuosittain vuosikatteeseen ja tulorahoitukseen. Kun tämän jälkeen vähennetään vielä poistot kirjanpidossa (ei ole rahaa) 155 000 euroa, muodostuu tulos ylijäämäiseksi 311 200 euroa.
Miten ostovelat hoidetaan vuokrausvaihtoehdossa? Ostovelat hoidetaan lyhytaikaisella lainoituksella kuten aikaisemminkin.
Koska valtuusto on ottanut kymmeneksi vuodeksi kertalyhenteisen kymmenen miljoonan bulletlainan ja pidentänyt muiden lainojen takaisinmaksua tuleville valtuustokausille, on tässä tilanteessa tärkeintä laatia selviytymisohjelma kymmeneksi vuodeksi.
Selviytymisohjelma on rakennettava kokonaistalouden näkökulmasta. Selviytymisohjelman keinot ovat: toiminnan tuottojen ja kulujen yhteensovittaminen, sijoitusrahaston kotiuttaminen, omaisuuden myyminen, veron korotukset.
Jotta pystymme laatimaan selviytymisohjelman, tarvitsemme rahoituslaskelman, josta ilmenevät jo tehtyjen päätösten vaikutukset kymmenen vuoden ajalta. Rahoituslaskelman laadinta on kaupunginjohtajan ja kehitysjohtajan virkatehtävä.
Miksi omaisuutta ei pidä myydä ilman kokonaiskäsitystä? Omaisuuden myynti on yksi selviytymiskeinoista ja takaisinvuokrauksen ehdot riippuvat kauppahinnasta, jossa on otettava huomioon alaskirjauksen määrät, jotta sopimukset voidaan saada aikaiseksi.
Meillä ei ole kokonaiskäsitystä selviytymiseen tarvittavien keinojen vaikutuksesta. Pitää ensin laatia selviytymisohjelma, missä määrin eri keinoja käytetään.
Kirjoittaja on Heinolan kaupunginvaltuutettu (kans.).