Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kenenkään ei pitäisi löytyä vasta kalman hajun perusteella

Ei ole helppoa ikääntyä tässä nykyisessä nopeasti digitalisoituneessa maailmassa. Monet sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kadonneet sähköiseen viidakkoon, josta niitä on vaikea nuoremmankaan löytää. Jos jotenkin onnistut ohittamaan sähköisen asioinnin ja pääset keskustelemaan ongelmastasi, ohjataan sinut ottamaan ensin yhteyttä tähän paikaan, josta sinut ohjataan toiseen ja sitten kolmanteen paikkaan.

Vähemmästäkin turhautuu ja heittää koko asian sikseen, vaikka todellinen avun tarve olisikin. Polku syrjäytymiseen ja palveluiden ulkopuolelle jäämiseen on avattu.

Lisäksi palveluita vaivaa sirpaleisuus. Enää sinua ei ota vastaan se tuttu asioistasi tietävä lääkäri, hoitaja tai työntekijä, vaan joka kerralla tapaat uuden ihmisen, jolle sinun pitäisi osata kuvata ongelmiasi ja tarpeitasi aina uudelleen ja uudelleen. Historiasi löytyy hajanaisina kirjauksina, jos löytyy.

Miten on mahdollista, että meillä niin moni ikääntynyt syrjäytyy?

Vanhustyön hoivaköyhyys ja palvelukatveet ovat meille etsivässä vanhustyössä arkipäivää. Miten on mahdollista, että meillä niin moni ikääntynyt syrjäytyy? Miten voi olla niin, että jostakin henkilöstä kukaan ei tiedä mitään, kunnes hänet löydetään menehtyneenä hajun perusteella? Hauraat ja haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat kipeimmin yhteiskunnan tukea sekä apua, ja he ovat ryhmä, joka on vaikein tavoittaa ja löytää.

Miksi näille asioille ei tehdä mitään? Kaikki tietävät ja puhuvat, mutta kuka toimii? Usein saammekin lukea, kuinka vanhukset ovat heitteillä, kaatuneina, ilman ruokaa ja puhtautta. Toimintakyvyttöminä huolehtimaan itse itsestään. Eikö ikääntyvällä ihmisellä ole ihmisarvoa yhteiskunnassamme? Meitä puistattaa puhe tuottavuudesta, menoeristä ja kustannustaakasta, kun kuulemme niitä keskusteluissa ikäihmisistä ja vanhustyöstä.

Eettisesti kestävä vanhustyö edellyttää resursseja, aikaa kohdata ihminen ihmisenä yksilöllisine tarpeineen ja toiveineen. Korostamme työntekijän asenteita vuorovaikutustilanteissa ikäihmisten kanssa. Ihminen ei menetä ihmisarvoaan tarvitessaan apua muilta tai kun hän ei kykene huolehtimaan itse itsestään.

Järjestöjä tarvitaan tulevaisuudessa vahvistamaan vanhustyön palveluverkostoa. Järjestölähtöisen työn vahvuutena etsivässä vanhustyössä on esimerkiksi matala kynnys palveluihin. Toimimme virallisen ja epävirallisen asiakastyön välimaastossa, joka rakentaa ja vahvistaa luottamuksellista suhdetta asiakastyössä. Se myös turvaa ikääntyneen ihmisen kohtaamisen haastavissa elämäntilanteissa silloinkin, kun hänestä on tehty huoli-ilmoitus eikä hän päästä viranomaista kotiinsa.

Järjestölähtöinen työ ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia, kohtaa ihmisen inhimillisesti sekä kiireettömästi elämän taitekohdissa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Ihmisarvoinen elämä sekä inhimillinen ja arvostava kohtaaminen kuuluvat kaikille.

Hyvinvoivan yhteiskunnan tunnistaa siitä, kuinka se huolehtii vanhuksistaan.

Kirjoittajista Kärki on Jyränkölän Setlementti ry:n Minä elän! Etsivän vanhustyön hankkeen hankekoordinaattori ja Kautonen-Abass hankeohjaaja.