Ihanat lukijani. Aloitan tämän vuoden ensimmäisen kolumnini toivottamalla sinulle tsemppiä alkaneeseen vuoteen. Mikä asia on kruunannut sinun tammikuusi? Meikämandoliinin vuoden starttasi opiskelu ja siihen liittyvä työharjoittelu Lahden kaupungin kulttuuritoimessa, ihanassa Malskissa. Olen ollut siellä jo kolmisen viikkoa ja päässyt näkemään, kokemaan ja oppimaan jo paljon uutta ja jännittävää. Kuten, millaista on istua oman työpöydän ääressä, vastaten puhelimeen ja sähköposteihin. Tai aloittaa arkinen aamu palaveeraamalla työkavereiden kanssa kahvikupposen ääressä.
Olen päässyt näkemään Lahtea eri näkökulmista ja tutustumaan uusiin paikkoihin. Nyt ovat alkamassa Lahden Lasten Talvikarnevaalit, joissa en ole koskaan aiemmin käynyt. On hienoa jalkautua lastenkulttuurin pariin ja vieläpä juontaa Konserttitalolla lauantaina järjestettävät karnevaalien synttärikemut.
Kävin myös Matkamessuilla Helsingissä, ja täytyy myöntää, että matkakuumehan se oitis iski. Aloin pohtia itsekseni, että jos minulle annettaisiin mahdollisuus lähteä reissaamaan mihin tahansa, mihin menisin? Kiertäisin ehdottomasti Pohjoismaat aloittaen Islannista, josta matkaisin Norjaan viettäen sielläkin kotvasen aikaa.
Voisin vaeltaa rinkka selässä ja kirjoittaa kirjani luvut loppuun. Maistella paikallista kahvia ja ihan vaan hengähtää hetkeksi. Meditoida aamun pikkutunteina, kierrellä nähtävyyksiä ja lähetellä terveisiä mammalle ja fatsille uusista maisemista.
Toinen unelma olisi päästä asumaan kesäksi Hankoon, kävellä hiekkarantoja eestaas, astella rantabulevardilla ja lukea paikalliset legendaariset tarinataulut. Yöpyä jossain vanhassa, viihtyisässä, kulttuuria pursuavassa rakennuksessa tähyillen ilta-aurinkoa aavan meren tuolla puolen.
Kysynkin lukijani sinulta, millainen olisi ikioma unelmamatkasi? Oletko enemmän luonnonhelmassa viihtyvä, sydvesti päässä sammaleita nypläilevä ja mustikoita poimiva metsänhenki? Vai unelmoitko kaupunkilomasta, pikalähdöstä tukka tötteröllä kohti suuria metropoleja, kuten New York? Ehkä kaipaatkin talven keskellä etelän lämpöön nauttimaan cocktaileja palmun alle, rantamaininkien soittaessa yöllistä eksoottista sävelmäänsä?
Tulevana matkaoppaana toivon koko sydämestäni, että saan toteuttaa vaikkapa työn kautta unelmiani jossakin kohtaa elämää. Olisi ihan tervetullutta vaihtelua vaihtaa beiget glitterikorkkarit vaelluskenkiin ja kantaa pikkuveskan sijasta selässään muhkeaa rinkkaa. Ehkä jokin päivä huomaan näin käyneen.
Lopuksi tahdon kiittää kaikkia teitä, jotka olette kertoneet arvokkaan mielipiteenne viime joulukuussa ilmestyneestä äänikirjastani 7 Syntistä Yötä. On mieltä lämmittävää huomata, miten kirja on houkutellut ja kiinnostanut monia lukijoita sekä perinteisenä pokkarina että kuunteluversiona. Ja nyt kai voin senkin paljastaa, että jatkoa tarinalle on luvassa.
Nautitaan jo ajatuksen tasolla tulevista kevättalven aurinkoisista keleistä ja pidetään peukkuja, että se ihka oikea kevätkin olisi pian ihan tuossa nurkan takana!
Kirjoittaja on Korkojen Kapinan bloggaaja, juontaja sekä kirjoittaja.