Suomen eduskunta teki 1991 päätöksen, että valitsijamiesjärjestelmästä luovutaan ja tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Näin tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 1994. Vaaliin on oikeus osallistua jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa luottamushenkilöitä valittaessa äänioikeus on jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä. Piispanvaali Suomessa on edustuksellinen, ei suora kansanvaali.
Mikkelin hiippakunnassa toimitetaan piispanvaali toukokuussa. Siihen voi osallistua 1 112 henkilöä. Joukossa on sekä maallikoita että pappisvalitsijoita. Viime vuonna Mikkelin hiippakuntaan kuului 428 637 evankelisluterilaisen kirkon jäsentä.
Lukujen perusteella voi laskea sen todella alhaisen prosenttiosuuden, jolla on oikeus osallistua piispan valintaan. Myös Mikkelin hiippakunnassa kirkon jäsenmäärä osoittaa laskevaa suuntaa: viime vuonna osuus asukkaista oli noin 69 prosenttia.
Piispa Seppo Häkkinen piti Mikkelin hiippakunnan synodaalikokouksessa syyskuussa 2022 syvällisen, huolta kantavan ja pohdintaan sytyttävän puheen. Se on luettavissa netistä. Puheessaan piispa mainitsee muun muassa, että kirkon Ovet auki -strategia on otettava käyttöön ja hyödynnettävä sen mahdollisuudet. Tavalliset kirkon jäsenet eivät tiedä, mitä strategia sisältää.
Monet ihmiset ovat eronneet kirkosta, koska kokevat sen syystä tai toisesta etäiseksi. Hidastuisiko kirkon jäsenkato, jos suora kansanvaali otettaisiin käyttöön arkkipiispaa ja hiippakuntien piispoja valittaessa? Äänioikeus ulotettaisiin näissäkin vaaleissa 16 vuotta täyttäneille kirkon jäsenille.
Näin kirkon jäykkiä, epädemokraattisia rakenteita purettaisiin avoimuudella ja astuttaisiin 2020-luvulle kohti kuuluisaa tasa-arvoa tässäkin. Viestinnän määrästä ja laadusta tietysti osaltaan riippuisi, miten kirkon jäsenet houkuteltaisiin vaaliuurnille.