Hyvinvointialueiden tulee ottaa järjestöt ja yritykset laajemmin mukaan palvelujen tuotantoon. Myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä olevat yhdyspinnat on tunnustettava ja luotava yhteiset tavoitteet muun muassa työllisyyden hoitoon.
Iso osa julkisista palveluista tuotetaan ostamalla palvelu yksityisiltä yrityksiltä. Veronmaksajien rahoilla tehdään hankintoja noin 45 miljardin euron edestä vuosittain. Kun kilpailutus tehdään vaikuttavasti, varmistetaan, että kansalaiset saavat laadukasta palvelua ja veronmaksajat käytetyille rahoille vastinetta.
Hankintaprosesseissa tulee edistää reilua kilpailua. Onko esimerkiksi järkevää, että kunta toimii pitopalveluna tai pesulana, kun saman palvelun voi hankittua avoimilta markkinoilta. Kilpailutusten tarkoituksena tulee olla se, että varmistetaan mahdollisimman hyvät palvelut kansalaisille parhaaseen hintaan.
Hankinnoissa tulee lisätä tarjoajien määrää ja siten myös hankinnan tehokkuutta. Tutkimusten mukaan jopa puoleen julkisista kilpailutuksista osallistuu syystä taikka toisesta enintään kaksi tarjoajaa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden kilpailijan lisääminen kilpailutuksessa laskee hankinnan hintaa jopa 10–20 prosenttia.
Kun lisäämme kilpailua julkisissa hankinnoissa, voivat käsissämme olla potentiaalisesti jopa miljardiluokan säästöt. Kilpailun lisääminen edellyttää luonnollisesti hankintayksikkötasolla tapahtuvaa osaamisen lisäämistä, mihin kannattaa alueella ja kunnissakin panostaa.
Toimivat markkinat saavutetaan lisäämällä hyvää vuorovaikutusta paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kun hankintaosaamiseen panostetaan, auttaa se samalla yrittäjiä yhä paremmin tarjoamaan juuri niitä palveluita, joita ostajataho todella kaipaa.
On myös varottava liian suuria hankintakokonaisuuksia, koska ne sulkevat pienet toimijat liian helposti pois hankintojen piiristä.
Kun rahaa ei ole, on markkinoilta löydettävissä tehokkuutta ja säästöä.
Kirjoittaja on lahtelainen varakansanedustaja, yritysjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).