Miksi Suomen eduskunnan vanhat puolueet ovat heikentäneet toistuvasti eläkkeellä olevien kansalaisten eläketuloja, vaikka sodan jälkeiset suuret ikäluokat ovat rakentaneet nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme? Vuonna 1966 tuli työeläkejärjestelmä voimaan. Käyttöön tuli TEL-indeksi, jonka muutos määräytyi vain palkansaajien ansiotason muutoksen mukaan.
Vuonna 1977 eläketurva sidottiin niin sanottuun puoliväli-indeksiin: 50 prosenttia palkkojen ja 50 prosenttia kuluttajahintojen muutoksen mukaan.
Vuonna 1995 Paavo Lipposen (sd.) johtama sateenkaarihallitus teki taitettuun indeksiin perustuvan eläkepäätöksen, joka valmisteltiin kolmikannassa, siis ay-liikkeen tuella. Tämän jälkeen eläkkeitä tarkistettiin vuosittain vuodesta 1996 alkaen indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen vain 20 prosenttia.
Indeksi on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005 lähtien. Kyseisen hallituksen muodostivat SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto ja vihreät. Muutokset olivat eläkkeensaajien kannalta selkeitä heikennyksiä.
Muutosta kuvattiin tällöin muun muassa toteamalla, että ”ihmiset köyhtyvät vanhetessaan”. Eläkeläisten eläketuloja alennettiin seuraavan kerran Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimesta. Se oli päättänyt alkuvuoden kehysriihessä, että kansaneläke- ja työeläkeindekseihin tehdään vain 0,4, prosentin korotus.
Toimenpidettä on kutsuttu indeksijäädytykseksi. Sen vaikutusta voidaan kuvata niin, että normaalioloissa indeksikorotus olisi tuonut 1 500 euron suuruiseen keskieläkkeeseen 22 euron korotuksen. Indeksijäädytyksen takia sama eläke oli noussut vain kuusi euroa.
Työeläkeindeksillä tarkistetun eläkkeen reaaliarvo on noussut, mutta sen suhteellinen ostovoima verrattuna keskimääräiseen palkansaajaan on laskenut. Jos eläke vuonna 1995 oli 60 prosenttia palkansaajan keskiansiosta, vuonna 2019 osuus oli enää 45 prosenttia. Vuoteen 2020 verrattuna vuoden 2021 palkkakerroin nousi 1,3 prosenttia.
Vuosien 2017–2020 välisenä aikana indeksitarkastettu 25 000 euron vuosipalkka oli noussut 3 760 euroa. Vastaavasti vuosina 2017–2020 työeläkeindeksillä tarkastettu 1 400 euron suuruinen eläke oli noussut vain 45,86 euroa.
Toisin sanoen eläkeläiset ovat Suomessa ainoa ryhmä, joka on kyseisten hallituksien ja eduskuntien päättämien lakien nojalla köyhtynyt ja köyhtyy edelleen sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä. Uhkana on, että indeksikorotukset poistetaan kokonaan seuraavan hallituksen toimesta. Tähän tulisi saada muutos aikaan.
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen hallintotieteiden tohtori, eläkkeellä oleva Suojelupoliisin ylitarkastaja ja eduskuntavaaliehdokas (liik.).