Nuorten jaksamisesta, mielenterveyden haasteista, väkivallalla ja jengiytymisellä oireilemisesta sekä riittämättömistä palveluista vastata näihin haasteisiin käydään jatkuvaa julkista keskustelua. Tämä keskustelu on tarpeen.
Kun nuorilta itseltään kysytään, mielenterveys sekä vaikeudet saada apua ongelmiin nousevat suurimmiksi huolenaiheiksi. Keskustelusta on päästävä myös konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla nuorten huoleen vastataan.
Tällä hetkellä nuorilla on kaikkialla maassamme merkittäviä vaikeuksia saada tarvettaan vastaavaa apua koulupsykologilta. Koulupsykologeista on pulaa, eli ongelma ei valitettavasti ole yksin rahoituksella ratkaistavissa.
Samalla, kun mietimme keinoja lisätä mielenterveyspalveluja, on syytä pohtia, mikä nuorten nykyisessä kasvuympäristössä sairastuttaa? Mitä voisimme tehdä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi? Laaja palvelutarve vaatii laaja-alaisia ratkaisuja, kuten ehkäisevää ja kynnyksetöntä palvelua sekä mielenterveyttä vahvistavaa kulttuuria.
Päätöksissä tulisi ottaa huomioon nuorten tarvitsema lepo palautumisen turvaamiseksi.
Mieli ry julkaisi vuoden 2022 lopulla nuorten hyvinvointiohjelman. Ohjelmassa lanseerattiin käsite ”nuorten kasvurauha”, joka tarkoittaa, että jokaisella nuorella tulee olla aikaa kasvaa ja kehittyä. Emme voi yhteiskunnassa vaatia kohtuuttomia nuorilta.
Yksi konkreettisista ehdotuksista kasvurauhan takaamiseksi on opiskelusuojelun malli. Toimeentuloon ja koulutuspolitiikkaan liittyvissä päätöksissä tulisi ottaa huomioon nuorten tarvitsema lepo palautumisen turvaamiseksi, samoin kuin työsuojelussa huomioidaan työntekijöiden tarvitsema lepo.
Koulut ja oppilaitokset ovat nuorten arjen ympäristöinä avainasemassa nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Yhteisöllisyyden ja joukkoon kuulumisen kokemus, osallisuus, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ovat inhimillisiä perustarpeita, jotka koronakriisin aikana jäivät täyttymättä.
Näiden akkujen lataaminen on koko yhteisön haaste. Mielenterveys- ja tunnetaitojen vahvistamiseen voidaan antaa eväitä koulujen ja oppilaitosten arjessa. Yksilöllistä tukea voitaisiin myös antaa oppilas- ja opiskelijahuollon kautta matalan kynnyksen palveluina.
Kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet, että lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin arviointi otettaisiin tulevaisuudessa kiinteäksi osaksi kouluterveydenhuollon säännöllisiä tarkastuksia. Arvioinnin perusteella lapsi tai nuori voitaisiin ohjata tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut kuormittuvat, kun muuta ei juuri ole tarjolla. Lisäresurssit olisivat helpommin järjestettävissä matalan kynnyksen palveluihin kuin erikoissairaanhoitoon.
Walk in -terapiasta on jo saatu hyviä alustavia kokemuksia Lahdessa. Heinolassa aiempina vuosina käytössä ollut Koulupsyykkari-toiminta toivottavasti saa jatkoa. Eri puolilla Suomea on kokeiltu erilaisia hyviä toimintamalleja, kuten koulusosionomeja ja -coacheja.
Tärkeintä on, että nuoren saatavilla ja kohdattavissa on luotettava aikuinen, jolla on aikaa jutella. Aina ei tarvita pitkiä terapiajaksoja, kun tuki annetaan oikeaan aikaan. Odottelemalla ongelmavyyhdet tuppaavat kasvamaan ja mutkistumaan.
Jokainen aikuinen voi osaltaan olla luomassa nuorille mielen hyvinvointia vahvistavaa kasvuympäristöä. Nuorten tulevaisuuden usko on voimavara, jonka pohjalle tulevaisuuden yhteiskunta rakennetaan.
Saari on luokanopettaja, Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (kd.), Falk erityisasiantuntija, Päijät-Hämeen aluehallituksen jäsen ja Lahden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (kd.).