Repivästä keskustelusta uuteen alkuun

Joulun aika on takana. Elämässä on paljon mielenkiintoisia asioita. Vietimme läheisten kanssa yli kolme viikkoa lossin ja kahden sillan takana, otsalamppujen ja jouluvalojen kirkastamana.

Mielenkiintoiseksi olemisen teki se, että oli aikaa lukea kirjoja, seurata kirjoittelua sosiaalisessa mediassa, katsoa televisiosta hyvinvointiyhteiskuntamme merkittävästä vaiheesta: Jari Tervon dokumentti Mauno Koivistosta, lukea, paljon ja kuunnella presidentti Sauli Niinistön puhe uudelle vuodelle.

Presidentin puhe on saanut paljon kiitosta, eikä turhaan.

Johtamisen ongelmasta on myös viime päivinä puhuttu, niin hoivatyössä kuin koululaitoksessa ja tietysti maan johdossa.

Johtaminen on tärkeä asia ja presidentin puheessa on paljon asioita, jotka voidaan huomioida myös johtamisessa.

Olen mielenkiinnolla seurannut sosiaalisessa mediassa keskustelua Heinolan kouluverkosta, palveluista, Opekon vanhasta rakennuksesta ja nyt viimeisenä myös Heinolan lintutalosta.

Kouluverkkokeskusteluun sekaannuin itsekin, mutta luovutin. Sosiaalisen median keskustelussa syntyi vaikutelma, että toisten mielipiteet eivät olleet tärkeitä, vain omalla mielipiteellä oli merkitys.

Keskustelukulttuuri sosiaalisessa mediassa kärjistää vastakkainasettelua, myös yhteisten asioiden hoidossa täällä Heinolassa.

Hyvässä, rakentavassa keskustelussa on aina kysymys eri näkökulmien esille tuonnista, toinen toisemme arvostamisesta ja kunnioittamisesta.

On hyvä löytää yhteinen näkemys siitä, miten Heinolan palveluja kehitetään, yhdessä. Yhteinen näkemys ei ole se jakolinja, josta presidenttimmekin puhui.

Kun emme enää keskustele kasvotusten, väärinymmärryksen vaara kasvaa, jopa tahallisestikin. Hyvin helposti kerromme puolitotuuksia ja uskomme niihin. Kiire vie meiltä mahdollisuuden selvittää syvällisesti asioita.

Yhteiset asiat eivät aina ole yksinkertaisia, vaan vaativat perehtymistä ja paljon.

Presidentti totesi, että Suomen menestyksen avain on toistemme ymmärrys. Asioista pitää kiistellä, mutta ylenkatsominen ja mielipiteiden aliarvioiminen ei asioiden ratkaisuja edistä.

Nykytilanteessa olisi helppoa voivotella, luovuttaa tai olla epätoivoinenkin. Mutta niinhän me emme tee. Kaikkia toiveita emme kuitenkaan voi toteuttaa, Heinolassakaan.

Tarvitsemme kunnioittavaa keskustelua asioista ja hyviä päätöksiä.

Toivon, että voimme tehdä presidentin puheen viestistä myös Heinolaan uuden keskustelukulttuurin toimintatavan. Heinolan menestys on kuitenkin meille tärkeä. Voimme olla erimieltä, arvostaen toinen toisiamme.

Heinolalla on monia isoja asioita edessä, kuten koulutuksen ja sivistyksen turvaaminen lapsille ja nuorille. Lisäksi lisääntyvä palvelutarve väestön ikääntymisen myötä on tosiasia.

Ikääntyminen ei ole kuitenkaan ainoastaan kielteinen, palvelutarvetta lisäävä asia. Eläkkeellä olevat ovat aiempaa terveempiä ja heidän aktiivisuutensa tuo myönteisyyttä kaupunkiimme. Näitä ei sovi unohtaa.

Kunnan tehtävä on turvata palvelut. Tulemme tarvitsemaan osaamista, ammattilaisia. Tarvitsemme yhdessä tekemistä, luottamusta ja ehkä sitä Mauno Koiviston esimerkkiä: rohkeutta tehdä yhteiseksi hyväksi päätöksiä ja asioita.

Presidenttimme totesi puheessaan osuvasti: ”Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus on vaarassa”.

Heinolaan tarvitsemme kaikkea tätä osaamista. Ja kun yhdessä on päätetty, tehdään muutokset yhdessä. Se on yhteisten asioiden hoitamista.

Kannattaa katsoa vaikeitakin asioita rakentavasti, kuunnella toinen toisiamme ja uskoa tulevaan.

Pirjo Riikonen (SDP)

Keskustelu