1970-luvun suuri uudistus alkoi pian huojua

Pentti Lampi

Suomalainen perusterveydenhuolto perustuu vuonna 1972 säädettyyn kansanterveyslakiin.

Lähtökohtana on edistää yksilön, väestön ja elinympäristön terveyttä. Siihen kuuluu myös sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä yksilön sairaanhoito.

Sisällöstä säädetään tarkemmin terveydenhuoltolaissa.

Mielestäni tämä on lähtökohtaisesti erinomainen toiminnallinen kokonaisuus. Se pitäisi vaan saada toimimaan tarkoitetulla tavalla kaikkialla maassa.

Tälle pohjalle rakentuvat terveyskeskukset ovat onnistuneet kuluneina vuosikymmeninä vaihtelevasti tehtävässään perusterveydenhuollon järjestäjinä.

Tuskin kukaan kuitenkaan kaipaa kansanterveystyön raskasta suunnittelujärjestelmää ja kankeaa byrokratiaa, jonka ohjaimissa oli tiukasti valtiovalta.

Mutta miksi olemme edelleen vuosikymmenten jälkeen tilanteessa, jossa monin paikoin kipuillaan perusterveydenhuollon toimimattomuutta ja joudutaan etsimään jatkuvasti uusia ratkaisuja?

Kansanterveystyön toimeenpano käynnistyi aikanaan innostuneesti koko maassa. Voimavarojen suuntaamisen painopiste näytti alkuvaiheessa olevan maamme syrjäisemmillä alueilla.

Eteläisen Suomen terveyskeskusten voimavaroja ja olosuhteita kehitettiin eri syistä alkuvuosikymmeninä hitaammin ja vähitellen koko toimintamalli alkoi paikka paikoin huojua.

Henkilöstön, erityisesti lääkärien kiinnostus sijoittua syrjäisempiin kuntiin osoittautui vähitellen rajalliseksi.

Toisaalta monien kasvukeskusten terveyskeskusten kehittyminen oli hidasta. Se puolestaan näiversi niidenkin kiinnostavuutta ja arvostusta ammattihenkilöiden piirissä. Maine heikkeni ja imagotappio oli monin paikoin käsillä.

Toki monia erinomaisesti toimivia terveyskeskuksia vuosien varrelta voidaan osoittaa. Lääkärien ja henkilöstön ammatillinen koulutuskaan ei tuolloin mielestäni tähdännyt riittävästi terveyskeskuksissa tapahtuvaan toimintaan.

Sehän kuitenkin eroaa sairaaloissa tapahtuvasta työskentelystä.

Terveyskeskukset joutuivat kaiken lisäksi kilpailemaan altavastaajina voimavaroista koko ajan vahvistuvan erikoissairaanhoidon kanssa.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Tietysti toivo on syytä asettaa siihen, että vihdoin yli vuosikymmenen ajan odotettu sote- uudistus saataisiin taas käyntiin ja päästäisiin epävarmuuden tilasta.

Välttämätöntä olisi kuitenkin kaiken aikaa määrätietoisesti vahvistaa terveyskeskusten toimivuutta: parantaa työolosuhteita ja työjärjestelyjä sekä uudistaa toimintamalleja ja sujuvoittaa prosesseja.

Sosiaali- ja terveydenhuolto pitäisi hahmottaa kokonaisuutena, unohtamatta ennalta ehkäisevän työn osuutta.

Hoidon jatkuvuuteen on syytä panostaa erityisellä ponnella, sillä huomattava osa palvelujen käyttäjistä sairastaa pitkäaikaisia sairauksia tai on muutoin jatkohoidossa.

Yhteistyö sosiaalipalvelujen kanssa on aivan välttämätöntä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation ohella.

Erityistä panostusta tarvitaan terveyskeskusten henkilöstön työoloihin ja työjärjestelyihin sekä koulutukseen. Se on oikeutettu ja arvostusta osoittava viesti niissä toimivalle korkeatasoiselle henkilöstölle.

Tässä esitetyt tavoitteet eivät ole uusia eivätkä mahdottomia. Perusterveydenhuollon parantaminen on edelleen koko suomalaisen terveydenhuollon uskottavuuden, mutta myös järkevän toiminnan ja kuntien taloudellisen kestokyvyn koetinkivi. Siinä on syytä vihdoin onnistua. Ihmiset odottavat sitä.

Etusivulla nyt

  1. Britannian näkymä synkkenee – paluu normaaliin voi kestää puoli vuotta
  2. Espanjan koronakuolemissa taas uusi ennätys – Kiinassa tartunna vähenevät
  3. Sää kylmenee koko maassa – lunta voi tulla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
  4. Uutissuomalainen: Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät valmiita liikkumisrajoitusten kiristyksiin
  5. Liikkumisrajoitusten tiukennus jakaa puolueita – keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät valmiita kiristyksiin
  6. Saksan Hessenin osavaltion talousministeri on kuollut – koronakriisin kanssa paininut poliitikko löytyi junaradan varrelta
  7. Yle: Hallitus on perustamassa ministeriöiden valmiuspäälliköiden ryhmän koronakriisin vuoksi
  8. Teppo Koskisen uutisanalyysi: Matka lähikauppaan voi pidentyä kymmenellä kilometrillä ja halkovarasto sijaita näköetäisyydellä mutta väärällä puolella rajaa - rajan sulkeminen teki elämästä vaikeaa tavalla, joka vaatii järeitä perusteluita
  9. Sisiliassa köyhät ihmiset yrittävät varastaa ruokaa kaupoista – Grönlannin pääkaupungissa kiellettiin viinan myynti
  10. Poliisi tarkisti yli 16 000 ajoneuvoa Uudenmaan-valvonnan ensimmäisenä päivänä – "Joukossa on ollut sellaisia, että vähän kuin kokeillaan"
  11. Kubrickin ja Lynchin elokuviin musiikkia tehnyt puolalainen säveltäjä kuoli
  12. Israelin hallitusneuvottelut lähellä ratkaisua
  13. Suomeen palaa tuhat matkustajaa päivässä – määrä vähenee kaiken aikaa
  14. 29.3. koronavirustilanne Päijät-Hämeessä: Varmistettuja tartuntoja yhteensä 27 - epidemiatilanne ollut viikonloppuna rauhallinen
  15. Koronavirukseen kuollut ainakin 11 ihmistä Suomessa, tehohoidossa yli 40, vahvistettuja tartuntoja 1 200

Näytä lisää