RISUPAKETIN SEURANTA ON TARPEEN

Veli Pohjonen

Sana risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä siitä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tukilupaukseksi.

Risupaketin avulla saatiin viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat vuonna 1992 sen yllättäen kaataneet. Risupaketilla ajettiin myöhemmin eteenpäin myös Hanhikiven ydinvoimahanketta Pyhäjoella.

Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt tavoitteita, esimerkiksi sitä kuinka energiapuun määrää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa.

Tavoitteet eduskunta naulitsi vasta vuonna 2010, kun EU oli asettanut meille uusiutuvan energian velvoitteen. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvaa piti tuottaa 38 prosenttia energiastamme. Vuonna 2010 prosentti oli vasta 27.

Vuonna 2018 uusiutuva energian osuus olikin noussut jo 37 prosenttiin. Enää yksi prosenttiyksikkö puuttui.

Pääpaino risupaketissa oli nimensä mukaan metsäenergiassa. Metsähakkeen kokonaiskäytön piti nousta kymmenessä vuodessa oli seitsemästä miljoonasta kuutiosta vuodessa lähes kaksinkertaiseksi.

Miten risupaketin tavoitteiden saavuttaminen etenee?

Metsähakkeen käyttö lisääntyi aina vuoteen 2013, mutta sen jälkeen hake on ollut laskussa. Vuonna 2018 metsähaketta paloi enää kahdeksan miljoonaa kuutiota. Tällä kehityskululla risupaketin puhuttelevinta tavoitetta ei tulla saavuttamaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Parin viime vuoden aikana uusiutuvan puuvoiman merkitys on kasvanut.

Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä ja polttoöljystä halutaan lopultakin eroon. Uusiutuva metsähake ja puupelletti ovat voimaloissa jo kokeiltu vaihtoehto.

Ajattelu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Hiilidioksidin päästömaksu totteli Macronia. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut silloisesta seitsemästä eurosta nykytasoon 25 euroon eli 3,5 -kertaiseksi.

Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskoneet Helsingin voimalat suunnittelevat vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puupelletillä tai metsähakkeella.

Myös muut kivihiiltä polttavat voimalamme ovat päästömaksusta varuillaan.

Risupaketille on vihdoin valoa, mutta paketin etenemistä on jatkuvasti seurattava. Toimet metsähakkeen käytön lisäämiseksi ovat edelleen tarpeen.

Keskustelu