Heinolan päätöksenteossa on outoja piirteitä

Aimo Bonden

Heinolan tarkastuslautakunta kritikoi jo vuoden 2018 tarkastuskertomuksessaan kaupungin hallintoa mm. ”kokonaisuuden johtamisen hämärtymisestä” ja siitä, että ”valtuusto … ei kykene ohjaamaan kunnan toimintaa siten, että kunnalla olisi edellytykset selviytyä tulevaisuuden haasteista…”

Yhtenä syynä tarkastuslautakunta piti sitä, että vuonna 2016 voimaan tullut kuntalain uudistus ja uusittu hallintosääntö siirsivät päätösvaltaa valtuustolta lautakunnille ja erityisesti kaupunginhallitukselle, josta tuli kaupungin tosiasiallinen johtaja.

Esimerkki valtuuston vallan hupenemisesta on kaupungin talouden sopeuttaminen. Valtuusto teki joulukuussa 2017 päätöksen talouden sopeuttamishankkeesta, joka käynnistyi heti tammikuussa.

Sitä veti asiantuntijakonsultti Perlacon ja valtuusto hyväksyi tehdyn ohjelman periaatepäätöksenä 11.6.2018.

Sen jälkeen ohjelma on hiljalleen vaiettu kuoliaaksi siitäkin huolimatta, että kaupungin talouden ongelmat ovat koko ajan kasvaneet.

Ongelmista vaikeneminen on tyypillistä erityisesti kaupungin rakennushankkeissa. Esimerkkinä tästä ovat vuonna 2016 uimahallin korjauksen yhteydessä tapahtuneet höyrysaunojen vuoto-ongelmat.

Ne johtivat saunojen purkuun ja uudelleen rakentamiseen. Asiaan liittyvistä vastuista ja kustannuksista tehty selvitys 24.4.2019 määrättiin salaiseksi.

Viimeisimmän esimerkin valtuuston päätösvallan ohittamisesta tarjoaa kaupunginhallituksen päätös 27.1.2020: Lahjoituksen vastaanotto Kiinteistö Oy Heinolan Torikatu 8 osakkeet (ent. Nordean talo).

Kaupunginhallitus hyväksyi Kolli-säätiön lahjoituksen perustelematta miten se liittyy valtuuston viime elokuussa hyväksymään elinvoimastrategiaan.

Asiaa ei ollut tarkoituskaan viedä kaupunginvaltuustoon, jolle se strategisena päättäjänä kuuluisi.

Kaupunginhallituksen menettely osoittaa, että valtuuston päätösvalta ja kaupunginhallituksen päätös ovat eri maailmassa. Valtuusto rakentelee teoreettisia pilvilinnoja ja hallitus tekee käytännön ratkaisut, niin kuin parhaaksi näkee.

Kuntalaki korostaa kuitenkin valtuuston roolia koko kunnan toiminnan ohjaamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää vahvaa ja aktiivista omistajuutta sekä selkeää omistajapolitiikkaa.

Kuntaliitto ohjeistaa: ”Valtuuston tulee ottaa kantaa siihen, missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana sekä valvoa, että kunnan pääoma on tehokkaassa, kunnan tavoitteita tukevassa käytössä”

Kaupunginvaltuusto onkin Talousarvio 2020 ja Taloussuunnitelma 2020-2023 yleisperusteluissa päättänyt, että ”Hankkeille, joiden kustannusarvio on vähintään 1,5 miljoonaa. euroa, osoitetaan kuitenkin oma määräraha, joka on valtuuston päätöksenä sitova.”

Varovaisenkin arvion mukaan kaupunginhallitus sitoi Kolli-päätöksellään kaupungin vähintään 3 miljoonan euron hankkeeseen.

Kaupunginhallituksen kokouksissa istuu kolme valtuuston puheenjohtajaa. Mitä he siellä tekevät elleivät valvo, että kaupunginhallitus toteuttaa valtuuston lainvoimaisia strategisia päätöksiä! Olisiko nyt vihdoinkin aika hallintosäännössä määritellä heidän tehtävänsä.

Virkamiehet ovat käynnistäneet hallintosäännön tarkastelun. Se avaa mahdollisuuden valtuutetuille palauttaa menettämänsä valta itselleen. Kaupunginvaltuusto on ainoa kaupungin toimielimistä, jonka jäsenet kaupunkilaiset valitsevat kuntavaaleissa.

Seuraavan kerran pääsemme valitsemaan sunnuntaina 18.4.2021.

Heinolan asukasluku laskee. Ennusteen mukaan meitä on ensi vuonna 18 400. Kuntalain 16 §:n mukaan valtuutettujen vähimmäismäärä olisi sillä asukasluvulla 27. Nyt Heinolassa on 43 valtuutettua.

Valtuuston strategisesti merkittävien tehtävien monimutkaistuessa ja päätöksenteon vaikeutuessa, on valtuutettujen valintakriteereitä määrän lisäksi syytä harkita tarkasti.

Ensisijaisesti harkintaa tekevät ehdolle asettajat ja toissijaisesti äänestäjät. Toki tarvitsemme edelleen ehdokkaita kaikilta ikä-, koulutus-, ammatti-, poliittisilta- ja tulotasolta, mutta väen vähetessä ja päätettävien asioiden mutkistuessa, vaaditaan valtuutetuilta entistä parempia yhteistyö-, keskustelu- ja asioiden hahmottamis- ja jäsentelytaitoja.

Määrä ei ole laadun tae.

Kirjoittajat edustavat Kansalaisliike Pro Heinolaa

Keskustelu