Paras vaihtoehto Sysmän uudiskoulun paikaksi on vaiettu

Sysmässä etsitään paikka uudelle päiväkoti-koulurakennukselle.

Paikalta vaaditaan paljon. Tontilla pitää olla tilaa uudisrakennuksen rakentamiseen tai mahdollinen rakennusten remontointi ei häiritse koulunkäyntiä eikä muita kuntalaisten toimintoja.

Saattoliikenteen pitää toimia turvallisesti ja tilavasti eikä toimintoihin liittyvä liikennöinti hankaloita muuta tienkäyttöä. Ympärillä on oltava turvallista tilaa leikki- ja välituntipihoille, monipuoliseen ulkoliikuntaan kesät talvet. Henkilökunnan ja opiskelijoiden kulkuvälineille pitää löytyä tilaa, ja mitäs vielä.

Vaihtoehdoksi on esitetty viime kesänä puretun yhteiskoulun tonttia Koulutiellä. Se on näissä kaikissa kohdin erittäin kyseenalainen.

Jos päiväkoti-koulu isketään osin hiekkaliikuntakentälle Väihkylän tontille – joka on ollut kouluhanketyöryhmän toisena vaihtoehtona Yhteiskoulun tontin rinnalla –  olisi pakko siirtää mm. tontilla kulkevia kaukolämpöputkistoja.

1950-luvulla rakennettu kivinen Väihkylän koulu purettiin vuonna 2015. Nyt paikalla on kalliilla vuokralla elementtikoulu, ja sen vuokraus päättyy parin vuoden sisään.

Uuden koulun rakentaminen tapahtuisi siis toiminnassa olevan koulun tontilla.

Sen sijaan aivan toinen tilanne on puretun terveyskeskuksen tyhjällä tontilla Leppäkorventiellä. Miksi tämä paikka on järjestelmällisesti sivuutettu vaihtoehtona?

Tontin reunassa on hyödytön, purettavissa oleva öljylämmityskeskus, eikä se ei tuota ongelmaa muun tontin käytölle. Rakennettaessa ei tarvita maanalaisen kunnallisinfran siirtoa.

Samalla onnistuisi nykyisen päiväkodin lapsi- ja leikkiystävällisen pihan hyötykäyttö.

Ratkaisun on oltava toimivin, järkevin, kauas katsottuna taloudellisin – ja enemmän kuin ns. riittävä ratkaisu.

Kylällä kulkiessa näkee nyt hyvin, kuinka komea entinen Yhteiskoulun hirsinen koulurakennus, ns. Kahvimylly seisoo mäellään ja katsoo kauas. Miettikääpä viereen vähintään kaksikerroksiseksi rakennettava uusi koulurakennus. Hieno vanha rakennus ahdistuu modernien rakennusten väliin. Siinä arvokkuus karisee.

Silti ei pitäisi tärvätä kunnan rahoja arvokkaan entisen puukoulurakennuksen restauroivaan kunnostukseen uuden kouluratkaisun yhteydessä. Vanhan rakennuksen kunnostuksessa tulee aina yllätyksiä ja ylimääräistä rahanmenoa. Se on avoin piikki, jonka summaa kukaan ei pysty varmuudella sanomaan etukäteen.

Uusi paloasema, sote-keskus, Kaisla – eipä näitäkään remontoitu edes osittain vanhoihin seiniin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Hopeasaari sanoi taannoin hyvin: lapsia meidän on tässä kouluratkaisussa rakastettava, ei seiniä.

Sen sijaan nyt on aika odottaa ja selvittää erilaisten rahoitusaparaattien mahdollisuuksia Kahvimyllyn kunnostamiseen.

Sysmästä kotoisin oleva, emeritus pankkiiri ja tietokirjailija Juuso Salokoski kirjoitti Suomen Kirjakylä -lehdessä vuonna 2016 otsikolla 'Kahvimyllystä kulttuurikeskus'.

Hän toivoi, että on löydettävissä joku taho, joka olisi kiinnostunut ottamaan Kahvimyllyn rakennuksen tai osia siitä käyttöönsä, maksamaan rakennuksen ylläpidon ja vähitellen ainakin merkittävän osan remontin kustannuksista.

Lisäksi Salokoski uskoo kuluja saatavan alemmaksi, jos tarkoitukseen on saatavissa avustuksia ja osa töistä tehdään talkoovoimin. Nämä molemmat ovat mm. kylien seurantalojen kunnostamisessa sääntö eikä poikkeus.

Mieltäni lämmittää mielikuva, jossa entisen pikkusalin korkeista ikkunoista loistaisi valo ja kaikuisi musiikki alas mäkeä. Muun muassa kulttuurin päämajana itsekin tuota puurakennusta ajattelen. Olisiko aika perustaa Pro Kahvimylly ry?

Aikanaan hankerahojen turvin pelastettiin ja kunnostettiin Teatteritalo. Se kipeästi uuden kunnostuksen tarpeessa.

Teatteritalossa on niin paljon toimintoja juhlista kokouksiin ja elokuviin, että paikasta alkaa mennä sen ansaitsema juhlava maku.

Sysmässä on ollut tuloksekasta ideointia erilaisten hankerahojen käyttämisessä, kertoo alueella maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttava yhdistys.

Hyvillä hankehauilla on saatu tukea muun muassa monien kylillä ja kirkonkylällä sijaitsevien rakennusten kunnostukseen. Muitakin valtakunnallisia ja laajempia hankemahdollisuuksia syntyy aina uudestaan – myös rakennusten entisöintiin ja kunnostukseen.

Ei siis veltostuta hankkeiden suhteen!

On tupla tai kuitti -ratkaisun paikka. Hyvällä päiväkoti-koulu -ratkaisulla on suoraan vaikutusta hädässä olevaan kunnan elinvoimaan. Puhumattakaan lasten, opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin ja viihtymisen kautta ennaltaehkäisevästi kuntalaisten, perheiden, työntekijöiden terveyteen.

Tämä ei ole utopiaa, tämä on sosiaali- ja terveydenhoidossa selvästi näkyvä asia.

Keskustelu