Heinola maksaa vuosikymmenten laiminlyönneistä

Matti Seppä

Heinolan kaupunki on uusimassa kouluverkkoa rakenteellisista ja teknisistä syistä. Koulujen purkaminen oli hyvä syy käynnistää uudistus. Puretut rakennukset olivat olleet moitteettomia vuosikymmeniä, kunnes niissä yhtäkkiä alkoi home haista.

Homehtumista edistettiin siten, että vuotavia kattoja ei paikattu ja ilmanvaihdon toimintakunnosta ei huolehdittu. Rakennuksien kunnossapidon laiminlyönnistä hyötyvät konsultit, suunnittelutoimistot ja rakennusliikkeet – ja kuntalaiset maksavat.

Kuntaliitoksen jälkeen vuonna 1997 Heinolassa oli koulutilaa normaalimitoitusta käyttäen 0,7 ha liikaa. Siitä aiheutui vuosittain 0,5 miljoonan euron ylimääräiset kulut.

Oppilasmäärän väheneminen runsaalla tuhannella on pienentänyt tilatarvetta ja kasvattanut turhia ylläpitokuluja jo miljoonaan euroon vuodessa.

Kumulatiivien turhien menojen kertymä on jo 30 miljoonaa euroa.

Kouluverkon uusimista varten perustettiin v. 2015 työryhmä. Työryhmän työn tuloksena Heinolan koulutila jatkaa kasvuaan samaan aikaan kun oppilasmäärät laskevat.

Heinola on vuosien mittaan myös menettänyt paljon kiinteistöverotuloja.

Kuntaliitoksen 1997 jälkeen Heinolassa laadittiin virkamiestyönä uusi maapohjan verotusarvokartta. Työ tuotti kaupungille yli 100 000 euroa vuotuisia verotuloja. Syynä tarkistukselle oli, että entisten maalaiskunnan ja kaupungin maapohjan verotusarvot poikkesivat toisistaan merkittävästi,

Maapohjan verotusarvoselvityksen yhteydessä havaittiin, että eräiden rakennustyyppien tiedot olivat lähes systemaattisesti virheellisiä. Arvio virheiden vaikutuksesta oli, että kaupunki menettää noin 500 000 euroa verotuloja vuodessa.

1990-luvulla heräsi myös epäilys, että teollisuusrakennusten tiedot eivät olleet kohdallaan. Tarkistusta suoritettiin 2000-luvun alussa. Selvitys osoitti satojentuhansien rakennuskuutiometrien puuttuvan veropohjasta. Tuloksia ei ole hyödynnetty kiinteistöverotuksessa.

Kumulatiivinen verokertymä kiinteistöverolain voimassaoloaikana on lähes sata miljoonaa. euroa.

Jos poliittinen ja virkamiesjohto olisivat päättäneet verotuksen tarkistuksesta kuntaliitoksen jälkeen, olisi verokertymä yli 30 miljoonaa euroa suurempi.

Jos verot olisi kerätty oikein, olisi talousarvioissa voitu osoittaa riittävät määrärahat koulujen ylläpitoon, eikä purkamisia olisi tarvinnut tehdä.

Heinolassa koulutilaa yli todellisen tarpeen ja kassaan olisi jäänyt kymmeniä miljoonia säästöön.

Kaupunki ajaa toimillaan itsensä vääjäämättä kuntaliitokseen, mistä kärsii ylisuuri poliittinen päätöksentekokoneisto ja henkilöstöorganisaatio. Kuntalaiselle on murheista pienintä se, minkä nimisessä kunnassa päätökset tehdään. Tämä on jo todettu noin 250 kunnan lakkaamisen yhteydessä.

Keskustelu