Päivän vieras: Odotettavissa oikeudenmukaisia ilmastotoimia

Mirka Soinikoski

Suomen ilmastopäästötavoite on haastava, mutta se on toteutettavissa ja mikä parasta: se vahvistaa kansantaloutta.

Reilu siirtymä hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan luo uusia työpaikkoja ja innovaatioita useille aloille.

Teollisuus näyttää mallia, kun teräsyhtiö SSAB haluaa tuoda markkinoille hiilivapaata terästä jo vuonna 2026. Ilmastokunta Ii tekee pieniä ihmeitä ja Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021.

Liikenne muodostaa noin viidesosan kaikista päästöistämme. Vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu kiihtyy entisestään: sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuus ensirekisteröinneistä teki uuden ennätyksensä viime joulukuussa.

Tilastot osoittavat, että muutos on tapahtumassa huomattavasti odotettua nopeammin.

Sähkö- ja kaasuautojen lataus- ja tankkausverkoston laajentamisella on kiire. Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen laaditaan kansallinen biokaasuohjelma ja sitä valmistelevan työryhmän loppuraportti luovutettiin ministeri Lintilälle tammikuun lopussa.

Tutkimuksen mukaan sähköauton käyttö on mahdollista 90 prosentissa suomalaisten matkoista, kun keskinopeat kotilatauspisteet yleistyvät.

Kaikilla kotitalouksilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kotilataukseen, jos asukaspysäköinti on toteutettu kadunvarsipysäköintinä tai taloyhtiön päätöksenteko estää latauspisteen rakentamisen.

Ratkaiseva vaikutus sähköautoilun yleistymiseen on taloyhtiöiden käsissä. Latauspisteiden salliminen vaikuttaa suotuisasti myös asuntojen arvoon.

Lämpötolppaan erikseen asennettava sähkömittarillinen latausyksikkö mahdollistaa sähkön laskutuksen käytön mukaan. Taloyhtiöiden kannattaa hyödyntää tämä mahdollisuus, koska lisääntyvä pistokeautokanta tarvitsee latauspaikkansa kotipihoissa.

Latauspisteiden rakentamiseen voi hakea avustusta. ARA:n myöntämiin tukiin on varattu vuodelle 2020 yhteensä 5,3 miljoonan euron määrärahat.

Ihmisten arjessa eri puolella Suomea on tärkeää, että liikkuminen tarvittavien palvelujen ääreen on jatkossakin mahdollista kohtuullisin kustannuksin, kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisessa ajassa.

Tähän saakka liikennejärjestelmään kohdistuvia tarpeita on tarkasteltu hallituskausittain. Nyt Suomeen luodaan parlamentaarisesti 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja toimenpideohjelma, joka tuo liikennepolitiikkaan kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa myös maaseudulle uudenlaisia mahdollisuuksia. Suomessa osaaminen hiilensidonnassa on korkeatasoista, mutta viljelijöiden voimavarat kehitystyöhön ovat vähissä.

Viljelijää ei saa jättää muutoksen keskellä yksin, vaan hiilen sitomisesta on tehtävä kannattavaa liiketoimintaa. Myös neuvontaa ja koulutusta pitää olla saatavilla riittävästi.

Suomessa on jo yli sata Carbon Action -tilaa, joissa vapaaehtoiset viljelijät etsivät tiloilleen sopivia, hiiltä maahan varastoivia viljelytoimia sekä edistävät alaan liittyvää tutkimustoimintaa.

Hiilibudjettiin kasataan päästöleikkauksia kaikilta sektoreilta. Maltillinen ja kestävä metsänhoito turvaa hiilensidonnan lisäksi myös lajien monimuotoisuutta. Ihmisen toiminnan aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä entisestään.

Päätökset eivät ole helppoja, mutta niitä on tehtävä. Ilmastotalkoita ei maksateta vähävaraisilla eikä niillä, joiden arki tekee jo nyt tiukkaa. Tarvitsemme reilun muutoksen, kun linjaamme tietä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti maailman ensimmäistä hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja, liikenne12-ohjausryhmän jäsen ja anestesialääkäri Hämeestä.

Keskustelu