Mielipide: Heinola on kakkoskaupunkien ykkösluokassa

Heikki Mäkilä

Jatkan vielä hiukan Seppo Ruuskasen aloittamaa asiallista keskustelua Heinolan työpaikkakehityksestä. Keskustelu, jossa osapuolet pyrkivät ymmärtämään toisiaan paremmin, on aina kannatettavaa.

Otan tässä esiin kolme eri näkökulmaa, joita on hyvä katsoa yhtenä kokonaisuutena.

Aloitetaan strategisista tavoitteista. Se, että olen puhunut tuhannen uuden työpaikan tarpeesta, on tosi – minun ja varmaan jokseenkin kaikkien mielestä me tarvitsemme jatkuvasti lisää työpaikkoja.

Mutta minulle ei ole koskaan annettu tuhannen työpaikan tavoitetta, enkä minä ole sellaista tavoitetta antanut omalle toimialalleni.

Työllisyystilastoista saa suuntaa-antavaa tietoa työllisten määrästä, mutta se yksin ei kerro työpaikkojen määrästä.

Kun valtuusto päivitti strategiaansa muistaakseni vuonna 2016, yhtenä strategisena päämääränä oli ”1001 uutta työtä”.

Se oli koko kaupunkiorganisaation toiminnan suuntaamiseen tarkoitettu yksi useammasta päämäärästä, joiden pohjalta valtuusto on asettanut sitovia tavoitteita, joiden mukaan on toimittu.

Uusimmassa strategiapäivityksessä puhutaan samaan tapaan uudistuvasta työstä.

Sen taustalla on ymmärrys siitä, että työelämä muuttuu voimakkaastikin, toimialarakenteet muuttuvat, yrityksiä ja toimialoja kuolee ja syntyy ja työn tekemisen tavat muuttuvat, ja meidän on siihen muutokseen monin tavoin varauduttava.

Kun vanhaa katoaa, on löydettävä uutta ja kestävää tilalle. Mutta meillä ei ole tuhannen uuden työpaikan tavoitetta. Meillä on nykystrategian mukaisena tavoitteena, että työpaikkojen määrä kasvaa jatkuvasti.

Toiseksi käyn lyhyesti läpi työpaikkojen lukumäärän arviointiin liittyvää problematiikkaa.

Jos vuonna x työpaikkoja on 1000 ja vuonna y niitä on myös 1000, onko silloin niin, että työpaikkoja ei ole syntynyt?

No, todennäköisesti niitä on syntynyt paljonkin, jos x:n ja y:n väli on pitkä. Miten moni näistä on uusia työpaikkoja?

Tämäkin on määrittelykysymys – jos yritys palkkaa uuden ihmisen vanhaan paikkaan, on se työntekijän kannalta uusi mutta yrityksen kannalta vanha.

Mutta saattaa olla jopa pääsääntö nykyään, että tehtävätkin muuttuvat henkilön osaamisen jne. mukaan. Tilastoissa ei kuitenkaan näy ehkä mitään muutosta. Työllisyystilastoista saa suuntaa-antavaa tietoa työllisten määrästä, mutta se yksin ei kerro työpaikkojen määrästä.

Työpaikkojen määrään taas tilastoituu vain palkattujen ihmisten lukumääriä, mutta ei esimerkiksi erilaisten keikkatyöläisten lukumääriä.

Kevytyrittäjien ja alustatyöntekijöiden määrät eivät tietääkseni tilastoidu myöskään, vaikka pelkästään kevytyrittäjiä on Suomessa jo yli 150 000 ja siten varmasti kohtalaisen paljon Heinolassakin.

Suomi on etätyön tekemisessä Euroopan kärkimaita, ja heitä Heinolaankin on saatu kasvavia määriä, mutta tämä työpanos ei näy työvoimatilastoissa.

Yhä useampi eläkeläinen tekee töitä eläkkeellä ollessaan, joten uusien eläkeläisten määrä ei sellaisenaan kerro sitä, onko tapahtunut poistumaa työmarkkinoilta.

Osaavan työvoiman puute on rassannut myös heinolalaisia yrityksiä parin viime vuoden aikana, joten meillä on työpaikkapotentiaalia – pitäisikö se laskea työpaikoiksi, jos kerran tällainen kysyntä on syntynyt?

Näillä kysymyksillä halusin osoittaa, että vaikka Tilastokeskus sanoo yhtä, kokonaiskuva on paljon monimuotoisempi. Ja uskallan edelleen väittää, että uutta työtä on kyllä syntynyt viidessä vuodessa reilusti yli tuhat, vaikka sellaista numeerista tavoitetta ei olekaan.

Kolmas näkökulma antanee valaistusta siihen, miksi sanon, että olemme pärjänneet aika hyvin.

Vuoden 2014 jälkeen Suomen väkiluku on kasvanut noin 5 000 hengellä, työllinen työvoima tilastojen mukaan kasvanut 54 000 hengellä, ja uusia työpaikkoja on tilastojen mukaan tullut luonnollisesti se 54 000 kappaletta.

Samana aikana vähänkin kasvaville kaupunkiseuduille (noin 10 kaupunkiseutua) on tullut 67 000 asukkaan muuttovoitto, työllistä työvoimaa 53 000 ja uusia työpaikkoja 64 000 (siis reilusti enemmän kuin koko maahan). Seutukaupunkien eli maakuntien kakkoskaupunkien, joita on noin 55, kehitys on ollut erisuuntainen: muuttotappio –30 000, työllinen työvoima –5 000, työpaikat –7 000.

Tästä voisi sanoa, että on tosiaan karua kieltä. Sehän kertoo siitä, millaisessa tilanteessa – ja missä kilpailusarjassa – seutukaupungit painivat. Ja siinä painissa olemme tosiaankin pärjänneet kohtalaisesti.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan olemme työpaikkakehityksessä seutukaupunkien parhaassa kolmanneksessa, työllisyysasteen kehityksessä parhaassa viidenneksessä ja työttömien osuuden kehityksessä viidenneksi paras. Eli kuulumme parhaaseen kymmenykseen.

Meillä on todella hyvää virettä, uusia investointeja, uusia työpaikkoja syntyy, asukaskehitys vaikuttaa nettomuuton osalta hyvältä, meillä on aktiivista kansalaistoimintaa, Heinolasta kuulee paljon hyviä asioita ulkopuolisilta.

Kehitymme ja kehitämme isolla joukolla. Siksi katson myös eteenpäin valoisin mielin.

Kirjoittaja on Heinolan kaupungin elinvoimajohtaja

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Media: Kenkätehtailija Pertti Palmroth on kuollut
  2. Moskovassa alkaa ulkonaliikkumiskielto
  3. Britannian näkymä synkkenee – paluu normaaliin voi kestää puoli vuotta
  4. Italian koronatartuntojen leviäminen näyttää hidastuvan – Espanjassa uusi ennätys
  5. Sää kylmenee koko maassa – lunta voi tulla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
  6. Uutissuomalainen: Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät valmiita liikkumisrajoitusten kiristyksiin
  7. Liikkumisrajoitusten tiukennus jakaa puolueita – keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät valmiita kiristyksiin
  8. Saksan Hessenin osavaltion talousministeri on kuollut – koronakriisin kanssa paininut poliitikko löytyi junaradan varrelta
  9. Niinistö myönsi esittäneensä kriisiryhmän perustamista, Iltalehti oikoi omaa uutistaan
  10. Teppo Koskisen uutisanalyysi: Matka lähikauppaan voi pidentyä kymmenellä kilometrillä ja halkovarasto sijaita näköetäisyydellä mutta väärällä puolella rajaa - rajan sulkeminen teki elämästä vaikeaa tavalla, joka vaatii järeitä perusteluita
  11. Sisiliassa köyhät ihmiset yrittävät varastaa ruokaa kaupoista – Grönlannin pääkaupungissa kiellettiin viinan myynti
  12. Poliisi tarkisti yli 16 000 ajoneuvoa Uudenmaan-valvonnan ensimmäisenä päivänä – "Joukossa on ollut sellaisia, että vähän kuin kokeillaan"
  13. Kubrickin ja Lynchin elokuviin musiikkia tehnyt puolalainen säveltäjä kuoli
  14. Israelin hallitusneuvottelut lähellä ratkaisua
  15. Suomeen palaa tuhat matkustajaa päivässä – määrä vähenee kaiken aikaa

Näytä lisää