Mielipide: Työkaluja Kalmarilta ja Wirtaselta – miksei kukaan tee mitään?

Iris Saloranta

Ei meitä suomalaisia voi fiksummin valistaa kuin sen tekivät päivän vieras Toni Wirtanen ja kansanedustaja Anne Kalmari tiistaina 3.3. vierekkäisillä palstoilla tässä lehdessä. Heidän kummankaan mielipide ei todellakaan ollut hanurista, Wirtasen ilmaisua käyttääkseni.

Ihan pakko nostaa esille joitakin 15 vuotta sitten Heinolaan muuttaneen, ”syrjäytyneen, roskapunkilla ja tositw:llä itsensä elättävän perheenisän” ja ironian mestari Wirtasen mielipide: ”Se on kylläkin nykyajan kakaroiden vika, kun eivät halua tehdä oikeita töitä. Ja se taas on nykyajan aikuisten vika, kun muuttavat metropoleihin ja kasvattavat lapsistaan yök-en-syö-väkeä.” Hyi- sanon minäkin, syrjäytynyt ja sorrettu vanhus! Hyi - te lapset ja aikuiset!

Anne Kalmarilla oli myös omaperäinen ja tuore idea ongelmien ratkaisemiseksi: ”Halukkaille annettaisiin muutaman vuoden asumistuet kerralla – muttei rahana vaan tonttina ja talona itse valitsemastaan muuttotappiokunnasta, jossa työikäisten tarvetta on.”

Molemmat kannanotot olivat varteenotettavan hyviä. Juuri sellaisia herätteitä, joita me urautuneet marisijat tarvitsemme. Uudenlainen lähestymistapa on ehkä löydettävissä oman mielen uumenista, siis sieltä ”möllöttävästä toivottomuuden hanurista”, Wirtasen rikasta ilmaisua käyttääkseni.

Miksi jotkut jaksavat yrittää ja toiset luovuttavat jo ensimmäisissä vastoinkäymisissä?

Hänen herättämänään huomasin kyllä usein aiemminkin pohtineeni, miksei kukaan tee mitään epäkohtien korjaamiseksi! Mieleeni ei kuitenkaan tullut yhtään kertaa, että olisin ajatellut, voisinko minä lähipiirissäni tehdä jotain enemmän, vähintäänkin joitain ehdotuksia ja aloitteita yhteistyön tai edes erilaisen aktivoivan vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi?

Joudun myöntämään joskus arvostelleeni toimijoiden aikaansaannoksia ja aloitteita tähän tapaan: Mikä hyvinvointiyhteiskunta tämä tämmöinen on, kun kansalaisia vaaditaan täyttämään vaikeaselkoisia anomuksia, ennen kuin annetaan mitään apua.

Ja leipäjonoissakin ihmisiä seisotetaan tuntitolkulla, ennen kuin saa mitään. Jalathan siinä puutuvat ja aikaa kuluu.

Wirtasen ja Kalmarin kannanottojen ansiosta jäin miettimään syitä: Mistä kumpuaa joidenkin fiksujen toisinajattelijoitten terve aggressiivisuus, toiminnan voima ja aloitteellisuus? ? Mikä vie niin monet voimattomuuteen, kielteiseen, herjaavaan ja katkeraan vihapuheeseen ja voihkintaan?

Mitä mieltä olette, Kalmari ja Wirtanen ja muut heidänlaisensa ajattelijat ja toimijat? Teidänlaistenne eri alojen vaikuttajien ansiosta nuorten eriarvoisuus- ja mielenterveysongelmatkin saadaan toivoakseni aikanaan hoidetuiksi ja saadaan myös päätösten tekijöiksi enemmän nuoria.

Luontoa säästävä, kulutushysteriaa vastustava suomalaisuushan on jo hyvää vauhtia leviämässä tiedostavien nuorten ja kouluikäisten piirissä.

Kommentoi