Pipo päähän ja pulahdus – talviuinti herättelee kehon

Katriina Kuusela saa kylmästä vedestä energiaa – ja uudesta harrastuksestaan hyvää treeniä myös tahdonvoimalle.

Katriina Kuusela kertoo, ettei ole koskaan katunut uimaan menemistä. ”Kun nousen vedestä, tunnen kuinka energiaa virtaa.” Tiia Kuusela

Tasan vuosi sitten heinolalainen Katriina Kuusela pulahti aamu-uinnille Indonesiassa. Aamuiset uintihetket olivat tulleet tavaksi Kuuselan reissatessa useamman vuoden ajan muun muassa Australiassa.

Kontrasti on siis melkoinen, kun hän tammikuisena pakkasaamuna suuntaa uimaan venelaiturilta Tommolassa. Ennen kuluvaa talvea Kuusela oli käynyt vain kerran avannossa nelisen vuotta sitten.

– Olen totuttanut kehoa kylmässä uimiseen jatkamalla uimista kesän jälkeen koko syksyn. Pystyn nyt talvellakin ihan uimaan jonkin matkaa, Kuusela kertoo tuoreesta harrastuksestaan.

Kovatkaan pakkaset eivät välttämättä lyhennä talviuimarin uintimatkan pituutta.

– Kovemmalla pakkasella vesi tuntuu lämpimämmältä, Kuusela naurahtaa.

Mutta mikä sitten saa Kuuselan kulkemaan 50 metrin matkan kodin lämmöstä rantaan ja laskeutumaan hyytävään veteen yllään vain uimapuku ja päätä lämmittävä pipo?

Olen huomannut, että nuoremmatkin ovat alkaneet innostua talviuinnista.

Harrastaja Katriina Kuusela

Avainsanat ovat tahdonvoima ja sinnikkyys.

– Tahdonvoimaa tarvitaan kaikkeen siihen, mitä haluamme saavuttaa. Kylmään veteen menemisestä täytyy tehdä päätös, ja kun vedessä on käynyt voi iloita siitä, että on pysynyt päätöksessä, vaikka se on voinut aluksi tuntua epämiellyttävältä, Kuusela kuvailee.

Toki mielessä ovat myös talviuinnin terveysvaikutukset, kuten vastustuskyvyn ja verenkierron parantuminen.

– Kun nousen pois vedestä, tunnen kuinka energiaa virtaa ja olen täysin hereillä. En ole kertaakaan katunut uimassa käymistä.

Totuttautuminen kylmään veteen pikkuhiljaa on tuottanut tulosta: Kuusela pystyy pelkän vedessä piipahtamisen sijaan uimaan lyhyitä matkoja. Tiia Kuusela

Talviuintia harrastaa Suomen Ladun arvion mukaan jopa 100 000 suomalaista. Lajin kokeilijoita on yli puoli miljoonaa.

Kuuselankin läheisissä kokeilijoita on, mutta hän kertoo olevansa lähipiirissään ainoa talviuintiin hurahtanut. Heinolan talviuimareiden oman yhdistyksen toimintaan hän ei ole vielä tutustunut, mutta toivoo löytävänsä jatkossa kylmästä vedestä innostunutta uintiseuraa.

– Olisi mukava yhdessä innostaa toisiamme, Kuusela pohtii.

Hän kertoo, että talvisilla uintireissuilla vastaan tulleista ihmisistä monet ovat kertoneet aina halunneensa kokeilla talviuintia, mutta eivät vain ole saaneet aikaiseksi.

– Moni siis kaipaisi vähän kannustusta.

Talviuinti mielletään usein varttuneemman väen harrastukseksi. Kuusela kertoo kuitenkin huomanneensa, että trendi on ehkä hieman kääntymässä.

– Esimerkiksi Instagram-kuvista olen huomannut, että nuoremmatkin ovat alkaneet innostua talviuinnista.

Talviuinnin aloittaminen on helppoa, sillä se ei esimerkiksi vaadi suurempia välinehankintoja. Uima-asulla ja päähineellä pärjää pitkälle, osa uimareista tosin käyttää myös talviuimatossuja ja neopreenihanskoja.

Kuusela muistuttaa, että tahdonvoiman ja päättäväisyyden lisäksi uimarin olisi tärkeää totuttaa keho kylmälle vedelle pikkuhiljaa – ja muistaa hengittää.

– Kylmään veteen mennessä voi tulla pieni shokki, mutta uinnin aikana hengitys täytyy saada tasaiseksi. Ja kun keskittyy hengittämiseen, ei vesikään tunnu niin kylmältä.

Vinkit

Näin aloitat talviuinnin

Aloita kylmään veteen totuttautuminen rauhallisesti, älä mene veteen yksin.

Talviuinnin suurin onnettomuusriski on liukastuminen kulkureitillä, eli ole varovainen.

Älä hyppää veteen äläkä kastele päätäsi. Pään kastelu voi johtaa alilämpöisyyteen, tai kylmä vesi voi aiheuttaa kivistä tai laukausta jopa migreenikohtauksen. Käytä aina päähinettä.

Asettaudu selkä veteen päin ja laskeudu veteen rauhallisesti. Voit vedessä ollessasi pitää jalat portailla ja käsillä kiinni portaiden kädensijoista. Näin pääset halutessasi heti pois vedestä.

Laskeutuessasi veteen hengitä suun kautta rauhallisesti ja pitkään ulos. Kylmä vesi voi salvata hengityksen tai aiheuttaa hengen haukkomista. Kun poistut vedestä, tee se rauhallisesti. Kun olet noussut vedestä, kietaisi ympärillesi pyyhe, kylpytakki tai jokin muu vaate.

Mene pukuhuoneeseen tai muuhun lämpimään tilaan ja pue lämpimästi päälle. Anna ihon ja lihasten lämmetä ja verenkierron elpyä vähitellen. Voit käydä lämpimässä suihkussa tai saunassa, mutta älä mene liian kuumaan.

Juo vedessä käyntien välissä vähintään 1-2 lasillista ja koko uinnin jälkeen vähintään 1-2 lasillista haaleaa tai lämmintä juotavaa. Kylmälle altistuminen ja erityisesti talviuinnin ja saunassa käynnin yhdistäminen lisäävät virtsaneritystä ja nesteen poistumista hengityksen ja hikoilun kautta.

Lähde: Suomen Latu

Kommentoi

Palvelut