Mitä tehdä, jos rusakonpoikanen näyttää hylätyltä, kesä on todella helteinen eläimelle tai linnunpesä on pudonnut puusta? Lue eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpasen neuvot yleisimpiin tilanteisiin

Poikasia ei pidä turhaan erottaa emostaan, muistuttaa Sallamaari Simpanen.

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen käy viemässä vettä eläimille kuumina päivinä. Elena Liseytseva

Anna-Tuulia Hautala

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpasen puhelin pirisee jatkuvasti kesäisin, kun ihmiset törmäävät erilaisiin eläimiin. Heinolalaisen Simpasen periaatteena on olla aina puhelimen päässä, joten hän soittaa takaisin mahdollisimman pian, jos ei heti pysty vastaamaan.

– En halua, että yksikään eläin jää pulaan, Simpanen sanoo.

Kun luonnossa kohtaa eläimen, jonka tilanne huolestuttaa, kannattaa ensimmäisenä kysyä toimintaohjeita asiantuntijalta. Poikanen ei välttämättä ole hylätty, vaikka se kyyhöttääkin liikkumattomana pensaan alla.

– Eläinten parissa on paljon huomioitavia seikkoja, Simpanen selittää.

Rusakonpoikaset ovat soittojen kestoaihe. Pahimmassa tapauksessa poikanen otetaan kotiin mukaan ja soitetaan vasta sitten apua. Oikeasti poikasilla ei ole mitään hätää, sillä emot huolehtivat niistä keskellä luontoa.

Toivoisin ihmisiltä ymmärrystä poikasiaan suojelevia emoja kohtaan.

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen

Simpanen toivoo, että ihmiset antaisivat emoille tilaisuuden hoitaa poikasiaan.

– Ennen omia päätelmiä pitää soittaa asiantuntijalle. Poikasta ei pidä turhaan erottaa emosta. Oma emo on aina parempi kuin ihmisen hoito.

Jos Simpaselle tulee ihmisen siirtämä rusakonpoikanen, hän palauttaa sen löytöpaikalle ja jää seuraamaan, löytääkö emo poikasen.

– Poikasta on hyvä tarkkailla pidempään. Käyn usein katsomassa tilanteen vielä seuraavana päivänä.

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen auttaa pulassa olevia eläimiä kellonaikaa katsomatta – "Välillä joku sanoo, että pitäisi antaa luonnon hoitaa"

Jos emo ei enää huoli tai löydä poikasta, se päätyy luonnonvaraisten eläinten hoitajalle.

Simpanen kaipaisi ihmisiltä luonnonlukutaitoa. Jos lintu raakkuu hätääntyneenä, on lähellä poikanen.

– Toivoisin ihmisiltä ymmärrystä poikasiaan suojelevia emoja kohtaan.

Lintuja ei saa ruokkia leivällä, koska se aiheuttaa niille kehityshäiriöitä. Elena Liseytseva

Luonnonvaraisia eläimiä saa autettua helposti sillä, ettei roskaa. Simpanen on esimerkiksi ollut pelastamassa telkänpoikasta, joka oli sotkeutunut siimaan. Siima oli niin tiukasti poikasen nokan ympärillä, että lintu olisi kuollut nälkään ilman apua.

Simpanen muistuttaa, että vanhempien suhtautuminen eläimiin peilautuu lapsiin. Eläimiä kannattaisi hänen mukaansa auttaa, jotta lajistomme säilyisi elinvoimaisena.

– Jokaisella eläimellä on tarkoituksensa, myös niillä häiritsevillä räkättirastaan- tai lokinpoikasilla.

Luonto kuhisee kesällä luonnoneläinten poikasia

Jotkut haluaisivat pihalleen eläimiä, joita ei siellä muuten näy. Simpanen on törmännyt ilmiöön, jossa ihmiset siirtävät siilejä omille pihoilleen.

– Laki kieltää siilien siirtämisen, Simpanen huomauttaa.

Eläimiä ei oikein voi houkutella pihalleen. Ne tulevat, jos tulevat.

Laki kieltää siilien siirtämisen. Siru Perälä

Keväällä ja kesällä pihan risu- ja lehtikasoja kannattaa siivota varovasti. Niihin on nimittäin saattanut ilmestyä pesiä.

– Kasoissa voi olla siilien horrospesiä tai piennisäkkäiden pesiä. Myös komposti kannattaa tyhjentää varovaisesti pesien takia, Simpanen selittää.

Kasoja voi tehdä ennen syksyä valmiiksi pihan rauhalliseen nurkkaan, jos tahtoo tarjota siilille horrospaikan. Kesällä pihaa siistiessä kannattaa muistaa, että trimmerit, siimaleikkurit ja robottiruohonleikkurit ovat vaarallisia eläinten poikasille.

Syksyllä kannattaa pitää silmät auki irtokissojen varalta. Luontoon tehdyt pennut on hyvä saada pois lähestyvän talven alta.

– Usein hoitoon tulevat luonnoneläimet ovat olleet kissan tai koiran suussa, Simpanen toteaa.

Lahden seudun eläinsuojeluyhdistys avustaa paikallisia vähävaraisia kissojenomistajia kissojen leikkauskustannuksissa

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen vastaa yleisiin kysymyksiin eläinten auttamisesta:

Saako linnunpesän siirtää?

Ei saa. Pesimärauha kestää huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Tällöin pesiviä lintuja ei saa häiritä mitenkään. Kissat ja koirat on pidettävä kytkettynä eikä emon pääsyä pesälle saa estää.

Jos lintu on tehnyt pesän epämieluisaan paikkaan, ei auta kuin ottaa opiksi seuraavaa vuotta varten. Jos ei halua, että lintu tekee pesän pihalle tai laiturille, on paikkaa käytettävä aktiivisesti ennen pesinnän alkamista. Linnut eivät tee pesää rauhattomaan paikkaan.

Mitä tehdä maassa kököttävälle linnunpoikaselle?

Ensimmäisenä pitää tarkistaa, onko kyse maastopoikasesta vai pesästä liian aikaisin pudonneesta poikasesta. Asiantuntija auttaa arvioimisessa. Esimerkiksi räkättirastaanpoikaset ovat maastopoikasia, joita emo käy ruokkimassa maahan. Jos emoa ei näy 1–2 tuntiin, on aihetta huolestua. Tällöin pitää soittaa asiantuntijalle.

Vahva söpöysvaroitus: Kouvolalainen erämies koki epätodellisen hetken, kun karhuemo kahden poikasen kanssa tuli esiin metsästä – Katso videot karhuperheestä ja orvosta Osku-oravasta sekä muut hellyttävät kuvat

Miksi lintuemo hyökkäilee kimppuun?

Tällainen liikehdintä on normaalia, sillä emo suojelee poikasiaan. Järkevintä on poistua paikalta.

Miten toimia, jos löytää loukkaantuneen eläimen?

Pitää ottaa yhteyttä lähimpään eläinsuojeluneuvojaan. Hän auttaa eteenpäin.

Pitääkö rusakonpoikanen pelastaa pusikosta?

Ei, poikasella ei ole mitään hätää. Emo jättää poikasen tiettyyn kohtaan ja käy ruokkimassa sitä säännöllisesti. Poikasta ei missään nimessä saa ottaa mukaan. Rusakkoemo vierastaa ihmisen hajua ja hylkää poikasen nopeasti, jos siihen on koskettu.

Miten pölyttäjiä voi auttaa?

Pölyttäjille voi ostaa tai rakentaa hyönteishotellin. Pörriäisten on hyvä antaa olla rauhassa, eikä tappaa niitä saman tien. Pihaa ei kannata laittaa tasaiseksi ruohonleikkurilla, vaan pitää se osittain luonnontilassa.

Oravanpoikaset eivät yleensä tule lähelle ihmistä. Pirjo Hokkanen

Miksi oravanpoikanen tulee todella lähelle?

Poikasella on yleensä jokin hätä, jolloin pitää olla yhteydessä asiantuntijaan. Usein emolle on tapahtunut jotakin. Koirat ja kissat tappavat paljon oravaemoja. Poikanen kuolee ilman apua.

Miksi norsu maalaa? Suosituilla somevideoilla eläimet tekevät monenlaisia hassunhauskoja asioita, mutta onko se niiden itsensä mielestä mukavaa?

Miten auttaa maassa makaavaa tervapääskyä?

Tervapääskyt eivät pääse lentämään ylöspäin, joten pitää soittaa asiantuntijalle. Pääskyä ei saa siirtää tai yrittää lennättää. Koskaan ei voi tietää, miten kauan tervapääsky on maannut maassa. Se voi olla jo huonossa kunnossa. Lintu saattaa lentää vähän matkaa, mutta tipahtaa sitten maahan ja loukkaantua.

Mitä tehdä pitkin kaupunkia kipittävälle lokinpoikaselle?

Poikaset lähtevät pesästä, kun niissä alkaa tulla liian kuuma. Lokinpoikasille ei voi paljoa tehdä. Ne ovat pieniä ja vähän hönttejä, joten ne eivät ymmärrä varoa autoja.

Joskus ihmiset siirtelevät omatoimisesti lokinpoikasia. Silloin pitää tarkkailla, että emo tulee varmasti mukana. Poikasia ei saa siirtää metsään, koska emo ei enää löydä niitä sieltä.

Jos omalla pihalla on linnunpönttöjä, kannattaa ne puhdistaa syksyisin, jotta ne ovat taas keväällä käyttövalmiita. Elena Liseytseva

Mitä tehdä, jos linnunpesä on pudonnut puusta?

Aina on hyvä ottaa yhteys asiantuntijaan, joka arvioi poikasten tilan ja sen, voiko pesän palauttaa paikalleen. Linnunpoikaset kylmettyvät nopeasti, joten viilentyneinä ne pitää siirtää laatikkoon, jossa on villasukkaan kiedottu pullo täynnä hanakuumaa vettä. Linnunpoikasten pitäisi tuntua lähes polttavan kuumilta omaan käteen.

Jos poikaset pitää siirtää varapesään, sen voi tehdä vaikka koriin, johon laittaa pehmeitä lämmikkeitä. Varapesä pitää ripustaa samaan paikkaan kuin missä alkuperäinen pesä oli. Sen jälkeen pitää seurata, että emo varmasti ruokkii poikasia.

Linnut eivät ole niin tarkkoja poikasten kanssa kuin rusakot. Poikasten kanssa kannattaa silti touhuta mahdollisimman vähän.

Näin otat hyvän luontokuvan – kurkista konkareiden vinkit

Miten eläimiä voi auttaa helteellä tai kuivina aikoina?

Veden tarjoamisesta on iso apu. Vesiastioiden kannattaa olla matalia, jotta siilit yltävät juomaan niistä. Kylmä hanavesi käy eläimille.

Astioita voi laittaa oikeastaan mihin vain paikkoihin, joissa esimerkiksi linnut ja oravat käyvät. Jos vesiastia on tarpeeksi iso, linnut menevät niihin mielellään uimaan viilentyäkseen.

Veden tarjoamisesta on helteillä iso apu eläimille. Elena Liseytseva

Miten eläimiä voi auttaa kylmänä ja sateisena kesänä?

Vaikka ihminen ei tällaisesta kesästä välttämättä nauti, se on luonnoneläimille parempi vaihtoehto kuin jatkuvat helteet. Kuivuminen on sadetta isompi uhka luonnoneläimille.

Saako sorsille nakella leipää?

Ei saa. Leivällä ruokkiminen aiheuttaa linnuille pahoja kehityshäiriöitä, esimerkiksi siipien epämuodostumia. Lintuja ei kannattaisi muutenkaan ruokkia kesäisin. Hyönteiset ovat linnuille parasta ravintoa. Jos linnuille välttämättä haluaa heitellä syötävää, kaura on hyvä vaihtoehto.

Avaa hotelli omalle pihalle – pönttö auttaa hyönteisiä selviämään hengissä seuraavasta talvesta

Miten siilejä kannattaa ruokkia?

Siileille voi antaa kissan märkäruokaa ja vettä juotavaksi. Maitoa ei saa antaa missään nimessä, koska siilit eivät kestä laktoosia. Kuivanappulat taas ovat liian kovia siilin elimistölle. Jotkut liottavat nappuloita, mutta märkäruoka on helpompi ja turvallisempi vaihtoehto.

Siilejä kannattaa ruokkia varsinkin loppukesästä, kun talvihorros lähestyy. Liian pienenä siili ei selviä talvesta.

Tämä juttu löytyy Etelä-Suomen Sanomien kesälehdestä. Lue koko lehti tästä!

Asiantuntijat

Apua ympäri Päijät-Hämettä

Eläinsuojeluneuvoja Sallamaari Simpanen toimii Lahden ja Heinolan alueella. Hänet saa kiinni numerosta 045 237 4995 tai sähköpostitse sallamaari.simpanen@sey.fi.

Eläinsuojeluneuvoja Päivi Mäki toimii Kärkölän ja Orimattilan alueella. Hänet saa kiinni iltaisin numerosta 045 231 8603 ja sähköpostilla paivi.maki@sey.fi.

Eläinsuojeluneuvoja Margit Nevala toimii Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueella. Hänet saa kiinni numerosta 040 041 7223 ja sähköpostilla margit.nevala@sey.fi.

Heinolan Lintutarha auttaa lintuasioissa. Lintutarhaan saa yhteyden soittamalla numeroon 050 595 1416 tai sähköpostilla olli.vuori@heinola.fi.

Apua voi pyytää myös valtakunnallisessa Eläinten pelastusrinki -Facebook-ryhmässä.

Lapsi kivitti lokinpoikasen henkihieveriin Lahdessa – tapauksesta ilmoitus poliisille

Kommentoi

Palvelut