Heinolan Vuohkallion voimalasta vuoti vesistöön jopa 40 000 litraa öljyä – omistajayhtiö Loimua sai isot yhteisösakot törkeästä ympäristön turmelemisesta

Kymmeniä kuutioita kevyttä polttoöljyä valui lämpövoimalasta ojiin ja edelleen Ruotsalaiseen. Sami Lettojärvi

Nina Räty

Mittava öljyvuoto Heinolan Vuohkallion lämpövoimalasta marraskuussa 2017 johti tuomioon Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Oikeus katsoi maanantaina antamassaan tuomiossa, että nykyisen Loimua oy:n (aiemmin Elenia Lämpö oy) operatiivinen johtaja syyllistyi törkeään ympäristön turmelemiseen. Hänet tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi Loimua oy tuomittiin maksamaan 60 000 euron yhteisösakot.

Vuohkallion varavoimalasta vuoti 30–40 kuutiometriä kevyttä polttoöljyä ympäristöön, totesi oikeus. Öljy levisi hulevesiviemäriin, läheisiin ojalinjastoihin, Haukilammen kosteikkoon ja edelleen 1,2 kilometrin päässä sijaitsevaan Ruotsalaisen Sukuranlahteen. Öljy saastutti ympäristön ja sen eliöstön pitkäksi aikaa ja haittasi vesistön käyttöä esimerkiksi kalastuksessa ja kasteluvetenä.

Sekä operatiivinen johtaja että Loimua oy kiistivät syyllistyneensä rikokseen.

Öljyvuoto tapahtui 7.–8. marraskuuta 2017, mutta se havaittiin vasta tammikuun lopussa 2018. Havainnon tekivät yksityishenkilöt. Toinen laitoksen polttoainesäiliöistä oli ylitäyttynyt ja öljy oli valunut huoltoluukun kautta maahan.

Oikeus totesi, että kevyt polttoöljy on ympäristön kannalta erittäin vaarallista ja sitä päästettiin luontoon erittäin suuri määrä. Öljy ehti levitä laajalle alueelle, koska vuoto havaittiin vasta lähes kolmea kuukautta myöhemmin.

Ympäristö altistui öljylle kauan, sillä puhdistustoimet kestivät vuosia. Myrkyllisiä aineita siirtyy ravintoketjun mukana eliöstössä vielä pitkään, mikä laajentaa vahinkoa entisestään.

Sukuranlahden pohjukassa on öljypuomi. Kuva on maaliskuulta 2018. Tuoretta öljyvuotoa ei näy, mutta aiemmin vuotanutta öljyä oli yhä jään alla. Sami Lettojärvi

Oikeus katsoi, että öljyvuoto johtui onnettomuudesta, jonka syynä oli automaatio-ohjelmistoon liittyvä öljyn virheellinen palautuminen väärään säiliöön. Ohjelmoinnin virhettä ei huomattu testaamisessakaan.

Öljyvuodon aikana voimalassa tehtiin muutostöitä, joissa siirryttiin käyttämään raskaan polttoöljyn sijaan kevyttä polttoöljyä. Koska samaan aikaan muissakin Heinolan voimaloissa tehtiin muutostöitä, Vuohkallion varavoimala päätettiin käynnistää.

"Polttoöljyltä maistuva madekeitto jäi syömättä" – heinolalainen maanomistaja ihmettelee hidasta reagointia isoon öljyvuotoon

Käynnistäminen tehtiin ohittamalla hälytinjärjestelmä, sillä vaihdetun öljynerotuskaivon hälytinjärjestelmä oli vielä asentamatta. Laitokselle ei järjestetty valvontaa käynnissä olon ajaksi eikä sen jälkeen. Vuotoa tai puuttuvaa öljymäärää ei sen jälkeenkään yhtiössä havaittu.

Muutostöiden organisointi ja laitosten ympäristövastuut kuuluivat yhtiössä aluepäällikölle. Aluepäällikön irtisanoutumisen vuoksi tehtävässä oli sijainen, jota ei ollut kunnolla perehdytetty eikä varmistettu, että hän ymmärtää tehtävänsä. Vastuu tästä puutteesta oli esimiehellä eli operatiivisella johtajalla.

Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että näissä olosuhteissa oli vielä suuremmankin ympäristövahingon vaara. Sijaisjärjestelyn epäselvyyksien vuoksi öljyvuotoa ei havaittu eikä estetty lähes kolmeen kuukauteen. Jos yksityishenkilöt eivät olisi huomanneet vuotoa, laitosta olisi voitu talven aikana käyttää ja myrkyllinen vuoto olisi jatkunut.

Oikeus hylkäsi operatiivisen johtajan syytteen laitoksen käynnistämiseen liittyvien toimien osalta, koska ne eivät olleet hänen vaikutuspiirissään. Pääosin syyte luettiin hänen syykseen.

Operatiivinen johtaja tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta, koska ympäristölle ja terveydelle aiheutettu vahinko ja sen vaara ovat olleet erityisen suuria.

Loimua oy tuomittiin yhteisösakkoon, koska sen toiminnassa ei noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.

Yhteisösakkoa alensivat ympäristön puhdistamis- ja ennallistamistoimet, joita yhtiö ilmoitti tehneensä miljoonalla eurolla.

Yhtiö korvasi jo aiemmin vahingon niille maanomistajille, joiden maille öljy oli levinnyt. Siksi tässä oikeudenkäynnissä ei käsitelty vahingonkorvauksia.

Syyttäjä oli vaatinut operatiiviselle johtajalle 8–10 kuukauden ehdollista vankeutta ja yhtiölle 80 000 euron yhteisösakkoa.

Juttu päivitetty kauttaaltaan 13.9. kello 14.57.

Hulevedet tulvivat mansikkaviljelmille – heinolalainen viljelijä vaatii kaupungilta korvauksia

Kaukolämpöyhtiön isosta öljyvuodosta Heinolassa syyte yhdelle

Öljyvuodosta massiiviset suojatoimet Heinolassa - maahan pääsi noin 30 000 litraa

Kommentoi

Palvelut