Hartolassa vieraillut Anne Kalmari (kesk.) kuunteli viljelijöiden huolia tulevaisuudesta – "Suuria investointeja on tehtävä, jotta työn tekeminen on edes mahdollista"

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk). kuunteli viljelijäväen tulevaisuuden huolia Hartolassa viime viikolla. Tarja ja Yrjö Onalin kotona pidettyyn viljelijöiden tupailtaan oli kutsuttu muidenkin puolueiden kansanedustajia, mutta vain Kalmari pääsi paikan päälle.

Tarja Onali kuvaili kansanedustajille lähettämässään kirjeessä, ettei minkään muun ammatin harjoittaja joudu tekemään näin katteetonta tai tappiollista työtä lähes koko ikänsä.

– Suuria investointeja on tehtävä, jotta työn tekeminen on edes mahdollista, Onali kirjoitti kirjeessään.

Vakavasta aiheesta huolimatta tupaillan tunnelma oli yhteishenkinen ja eteenpäin katsova. Kalmari kertoi koettaneensa vaikuttaa syksystä lähtien siihen, että suuri yleisö ymmärtäisi, mistä maatalouden ahdingossa on kyse.

Käytännön esimerkin tilanteesta kertoi Tuomo Liukkonen, joka huomautti, että lannoitteen hinta on tänä vuonna 645 euroa tonnilta, kun viime vuonna tonnin hinta oli 275 euroa. Liukkosen mukaan viljatiloilla kannattavuus on nollassa, ja osa viljelijöistä on jättänyt lannoitteet ostamatta.

Kalmari totesi, että vaikka viljan hinnat ovat nyt korkealla, tulevaisuus on epävarmaa. Tupaillan jälkeen lannoitteiden saanti on loppunut kokonaan.

Vaikka viljan hinnat ovat nyt korkealla, tulevaisuus on epävarmaa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk).

Etäyhteydellä tilaisuuteen osallistuneen viljelijän mukaan sukupolvenvaihdoksen verotuskäytännöt vievät sekä myyjän että ostajan taloudelliseen ahdinkoon.

– Tilanteeseen täytyy tulla helpotus, jos jatkajia aiotaan saada. Hälyttävää on, että pankit eivät enää välttämättä luotota investointeja tai sukupolvenvaihdoksia, koska tuotantorakennuksilla on vähän arvoa ja metsänkin vakuusarvo on romahtanut, viljelijä huomautti.

Maidontuottajat Samuel Hölttä, Jussi Mäkinen ja Elina Juutinen vaativat, että panoshinnan nousun on kuljettava eteenpäin ketjussa. Heidän mukaansa maidon perushinta ei ole noussut vieläkään kahdeksan vuoden takaiselle tasolle, aikaan ennen Venäjän vastapakotteita.

Tuottajat olivat huolissaan maidontuotannon jatkuvuudesta, samoin pellonraivauksen sanktiot pelottivat. Kalmari lupasi raportoida, onko mahdollista estää se, ettei tehdyistä pellonraivauksista rangaistaisi viljelijää takautuvasti.

Lihatilallinen Antti Niinilahti kertoi, että kustannusnousu vuodesta 2018 on ollut niin voimakasta, että lihan hintaan pitäisi tulla 70-80 senttiä lisää, jotta kannattavuus olisi entisensä.

Kalmari arvioi, että jos tuottajahinnan nosto onnistuu, tämä näkyy lähiaikoina myös kuluttajahinnoissa. – Toivottavasti myös kuluttaja ymmärtää, että ruualla on arvonsa. Vielä kymmenen vuotta sitten kuluttajan ruokakori oli 20 prosenttia käytettävistä tuloista. Nyt se on alle 12 prosenttia. Kumpi oikeasti on tärkeämpää: puhdas ruoka vai kännykän vaihto uudempaan. Kriisiaikana on syytä ymmärtää perusasioiden tärkeys, Kalmari sanoi.

Kalmarille kerrottiin terveisiä myös metsästä.

– Kun kehä kolmosen sisäpuolelta heitetään ajatuksia metsien suojelusta tai verojen kiristyksistä, ei mietitä, miten asiat oikeasti ovat kentällä. Ei edes ymmärretä, että vain kasvava metsä sitoo hiiltä, kommentoi eräs osallistuja.

Kalmari kertoi syvemmin metsäalaan kohdistuvista paineista. Hänen mukaansa valiokuntaan tulvii EU:sta päätösehdotuksia, jotka veisivät itsemääräämisoikeuden suomalaisesta metsäpäätöksenteosta. Osa ehdotuksista ovat ilmaston osa luonnon köyhtymisen varjolla.

– Vääntö eduskunnassa on kovaa sillä osa hallituspuolueista pistää suojelun kaiken muun edelle eivätkä suostu näkemään kokonaisuutta, Kalmari kuvasi.

Kalmari vakuutti, ettei metsätaloutta vaarantavia päätöksiä hyväksytä maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

– Suomalaiset osaavat kestävän metsänhoidon, ja muut maat voivat ottaa oppia meiltä. Sitten kun muuallakin on 75 prosenttia pinta-alasta metsää, voidaan meitä tulla opastamaan, hymähti Kalmari.