Romanit etsivät yhä paikkaansa - integroituminen on edelleen kesken

Suomen Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Dimitri Lindgren kertoo kokevansa syrjintää etnisen taustansa vuoksi. "Kaupoissa, ravintoloissa, työhaastatteluissa", Lindgren luettelee. Juha Peurala

Sari Asikainen

Tänään lauantaina vietetään 27. kerran romanien kansallispäivää.

Romanit saapuivat Suomeen varhaisimpien merkintöjen mukaan yli 500 vuotta sitten, ja tällä hetkellä romaneja asuu Suomessa noin 10 000. Integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kuitenkin edelleen kesken.

Suomen Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Dimitri Lindgren kertoo kokevansa syrjintää etnisen taustansa vuoksi.

- Niin kaupoissa, ravintoloissa kuin työhaastatteluissakin, Lindgren listaa.

Suomen Romaniyhdistyksen henkilöstön esimies Päivi Majaniemi kokee, että asenteet ovat vain koventuneet.

- Kun julkisuudessa sallitaan rasistiset tai syrjivät asenteet ja kielenkäyttö, se ikään kuin antaa luvan ilmaista mielipiteitään julkisesti ilman minkäänlaista perustetta.

Lindgren korostaa, että kolikossa on aina kaksi puolta. Romanien asioiden parantamiseksi niin romaneiden kuin yhteiskunnankin on muututtava.

- Meidän on avattava kulttuuriamme niiltä osin, kuin parhaaksi näemme. Samalla myös yhteiskunnan on lähestyttävä meitä luottaen ja mahdollisuuksia antaen, Lindgren pohtii.

Yksi integroitumisen avain on koulutus. Vaikka romaninuorten into hankkia korkeakoulutus on edelleen matala verrattuna muuhun väestöön, ovat sekä pojat että tytöt yhä kiinnostuneempia koulutuksesta.

- Koulutuksen historia on kulttuurissamme nuorta, joten romanit eivät vielä pyri eteenpäin koulutuksessa, vaan tyydytään enemmän ammattikouluun, Majaniemi kertoo.

Lue lauantain Itä-Hämeestä, mitä mieltä Lindgren ja Majaniemi ovat romaneihin liittyvistä ennakkoluuloista ja uskomuksista.