Tämänhetkinen linjaus on, että osallistuminen villisikojen etsintään voi tehdä työttömästä työnhakijasta ainakin osa-aikaisen yrittäjän.
Ovatko villisikojen maastoetsintöihin osallistuvat työttömät työnhakijat yrittäjiä? Siinä kysymys, jota viranomaiset ovat viime aikoina pohtineet.
Mika Hramoffilla on asiasta omakohtaista kokemusta. Hramoff on jäämässä lomautetuksi lokakuun puolivälissä. Tilannetta ennakoiden hän on keskustellut työvoimaviranomaisen kanssa ja kertonut, että hänellä olisi mahdollisuus päästä mukaan villisikojen etsintään.
Osoittautui, että kuvio ei olekaan välttämättä yksinkertainen.
– Minulle sanottiin, että työvoimaviranomainen on linjannut tämän olevan yritystoimintaa. Minut kaiketi katsottaisiin aloittavaksi yrittäjäksi, vaikka eihän minulla mitään yritystä ole, eikä Y-tunnusta, Hramoff kertoo.
Puhelussa työvoimaviranomaisen kanssa oli Hramoffin mukaan käynyt ilmi, että asian selvittely voisi aiheuttaa viivästystä työttömyyspäivärahan maksamiseen. Lisäksi työvoimaviranomainen saattaisi katsoa, ettei Hramoff voisi olla työtön työnhakija, jos hän olisi maastoetsinnöissä esimerkiksi kolmena päivänä viikossa.
– Sieltä lyötiin minulle kauhea rätinki erilaisia pykäliä. Rahamäärä ei kuulemma olisi se ongelma, koska voisi olla soviteltua päivärahaa. Ongelma olisi nimenomaan se työmäärä.
Ruokavirasto maksaa maastoetsintään osallistuville 30 euron tuntipalkkion. Maastoetsinnät kestävät kuusi tuntia päivässä. Hramoffin mukaan niitä voi joskus olla kolmena päivänä viikossa, joskus harvemmin.
– Kyllä siinä ehtisi sen yhden työhakemuksen viikossa tekemään, useammankin.
Hramoff tuntee Kaakonkulmalla etsintöihin osallistuvaa väkeä ja tietää, että joukossa on jonkin verran työttömiä työnhakijoita. Hän pelkää, että työvoimaviranomaisen linjaus romahduttaa etsijöiden määrän.
Jo työttömyyspäivärahan katkeaminen selvittelyajaksi olisi monille iso ongelma. Vielä suurempi ongelma olisi, jos etsintätyö katsottaisiin niin aikaa vieväksi, ettei siihen osallistuvaa enää pidettäisi työttömänä työnhakijana.
Hramoffia myös hämmentää, miksi nimenomaan työttömät tuntuvat olevan etsijäporukoissa erilaisessa asemassa.
– Etsintöihin osallistuvia eläkeläisiä tai työssäkäyviä ei tietääkseni katsota yrittäjiksi, ainoastaan työttömät. Sekin ihmetyttää, että ongelmaa ei kuulemma olisi, jos minulla olisi nollatuntisopimus Ruokaviraston kanssa, koska silloin olisi työsuhteessa heihin.
Hramoff aikoo pyytää työvoimaviranomaiselta ennakkopäätöksen omasta tilanteestaan ennen kuin lomautusaikana mahdollisesti osallistuu etsintöihin.
– Onhan tämä ylipäätään ihan absurdi tilanne. Joka puolella sanotaan, että töitä kannattaa ottaa vastaan niin paljon kuin mahdollista. Mutta ei ilmeisesti sittenkään.
Työvoimaviranomaisen pohdinnat ja linjaukset tunnetaan myös villisikojen maastoetsintöjä organisoivassa Ruokavirastossa.
– Yleisten linjausten mukaan tietysti eletään, mutta varmasti me kaikki toivoisimme, että tämäntyyppisissä erityistilanteissa voitaisiin toimia eri tavalla, Ruokaviraston elintarvikeketjulinjan ylijohtaja Marjatta Rahkio sanoo.
Rahkion mukaan metsästäjien riista-asiantuntemus on Ruokavirastolle korvaamatonta.
– Myös se fyysinen työ, jota he tekevät. Olemme heistä hyvin riippuvaisia niin kauan kuin tätä etsintävaihetta jatkuu.
Ruokaviraston eläinlääkintähuollon yksikönjohtajan Matti Nybergin mietteet ovat samansuuntaiset.
– Olemme huolissamme, jos etsinnät karahtavat tähän, hän sanoo.
Etelä-Kymenlaakson työllisyyspäällikkö Janne Jalonen ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan puhuu tilanteesta yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa tämänhetkinen tulkinta on, että työtön työnhakija voi tehdä villisikojen maastoetsintöjä ja nostaa palkkiota suoja-ajalla. Sen jälkeen arvioidaan, onko kyse sivutoimisesta yrittäjyydestä.
Hän kertoo linjauksen perustuvan lakiin ja olevan peräisin KEHA-keskuksesta. KEHA-keskus eli Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus on valtakunnallinen ja verkostomaisesti toimiva valtion virasto.
– Me totta kai ymmärrämme alueella tämän tilanteen, mutta meitä ohjaa laki, Jalonen sanoo.
Hänen mukaan tilanne on uusi ja vaatii todennäköisesti laajempaakin käsittelyä.
– Me käymme tätä läpi nyt pienellä alueella, mutta nythän tämä näyttää laajenevan Lappeenrannan seudulle. Jos se laajenee vielä Uudellemaalle, aletaan puhua jo monista henkilöistä.