Hiihtäjien fokus on MM-kisoissa ja kisakalenterissa

Maastohiihton maailmancup alkaa ensi kuussa Kuusamon Rukalla. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Koronapandemia keskeytti keväällä maastohiihtokauden ja siivosi kesäohjelmasta ulkomaanleirit. Jotain on silti ennallaan. Maajoukkueen valmennusjohto, urheilijat ja huolto ovat tehneet kaikkensa kehittyäkseen ja menestyäkseen talven kisoissa.

Urheilun luonteen mukaisesti myös koronatilanteesta haetaan vipua, jolla vauhti kiihtyisi suhteessa muihin.

– Pandemia ja viranomaismääräykset ovat vaikuttaneet toimintaan eri maissa. On mielenkiintoista nähdä, onko se myös vaikuttanut voimasuhteisiin, päävalmentaja Teemu Pasanen pohti alkavan kauden näkymiä Vuokatin urheiluopistolla Sotkamossa.

– Suomessa tilanne on ollut suhteellisen hyvä. Olemme pyrkineet toimimaan mahdollisimman normaalisti ja niin, etteivät urheilijat miettisi liikaa tätä asiaa ja että koronan aiheuttamaa stressiä olisi mahdollisimman vähän.

Koronatilanteen keskeyttämän kauden jälkeen urheilijat pääsivät tavallista raikkaampina harjoituskauteen.

Myös korkeanpaikanleirien peruuntuminen kosketti kaikkia, mutta jokaista yksilöllisesti. Alppileirin merkitys on joillekin suuri, toisille vähäisempi.

Yksilöllinen kokemus

Urheilijat ovat kohdanneet kukin tavallaan viranomaisten koronamääräykset ja arkeen vaikuttavat varotoimet. Siinä suhteessa huippu-urheilija ei eroa muista.

– Ihmiset kokevat tilanteen eri tavoin, koska rajoitustoimien merkitys on yksilöllisesti erilainen. Jokin asia on yhdelle tärkeämpi kuin toiselle, naisten maajoukkueen vastuuvalmentaja Ville Oksanen kertoi havainnoistaan.

Valmentajat ovat keskustelleet koronapandemiasta urheilijoiden kanssa, mutta samalla on varottu, ettei asia korostuisi liikaa.

– Se oli enemmän esillä siinä vaiheessa, kun Kainuussa oli pieni rypäs tartuntoja, Oksanen jatkoi.

– Kokonaisuudessaan tätä on pyritty käsittelemään niin, että urheilijan fokus ja energia suuntautuisivat kehitykseen ja kilpailukalenteriin.

Valmennuksessa korotilannetta yritetään hallita muiden kehitystä ja onnistumista uhkaavien asioiden tapaan.

– Pyrimme jatkuvasti siihen, että jokainen urheilija pääsisi mahdollisimman lähelle täydellistä kehitystä, Oksanen korosti.

– On paljon asioita, jotka vaikuttavat suoritukseen. Koronatilanteesta tuli yksi ylimääräinen tekijä. Harjoitusarjessa se ei ole sen isompi asia.

Taso selviää lumilla

Yhteisleirien harjoittelu teemoitettiin keväällä tehdyn suunnitelman mukaan. Täsmäharjoituksilla on kehitetty ominaisuuksia, joilla suksi luistaa Oberstdorfin MM-kisoissa helmi-maaliskuun vaihteessa.

Vapaan hiihtotavan ja sprintin painotukset ovat suomalaisen maastohiihdon ikuisuuskysymyksiä.

– Ne ovat aina tapetilla, päävalmentaja Pasanen sanoi.

– Varsinkin kokeneimpien urheilijoiden harjoittelua on sovitettu MM-kisojen ratavaatimuksiin. Niitä ovat perinteisen sprintin juostava nousu, vapaan sprintin nousukapasiteettia vaativa nousu ja muiden matkojen loppuosuuden pitkä tasuri (tasatyöntöosuus).

Täsmäharjoitusten tehoa seurataan Vuokatin vaaroille mitatulla testipätkällä, joissa on mitattu aikaa, sykettä ja laktaattitasoja.

– Kehitystä on tullut, mutta lumella vasta näkee, miten kausi lähtee liikkeelle, Pasanen sanoi kauden odotuksista.

Oksanenkaan ei paljasta toiveitaan.

– Hommia on tehty hyvin. Olemme, missä haluamme. Samalla täytyy ymmärtää, että myös vastustajat ovat saattaneet kehittyä.

Maastohiihdon maailmancup alkaa marraskuun lopussa Rukalla.

Keskustelu

Palvelut