Suomen menestys pohjoismaisten hiihtolajien alle 23- ja alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa miellyttää Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläistä, mutta hän muistuttaa muutamasta sudenkuopasta, jotka nuorten täytyy välttää, jotta menestyksen siirtäminen aikuisten sarjoihin onnistuu.
– Ensinnäkin täytyy olla tyytyväinen nyt saavutetusta menestyksestä. Asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, Hämäläinen kertoi STT:lle maanantaina puhelimitse.
Suomi saavutti seitsemän mitalia Kanadan Whistlerissä sunnuntaina päättyneissä MM-kilpailuissa.
Niko Anttola voitti kultaa ja hopeaa alle 20-vuotiaiden maastohiihdossa, Eevi-Inkeri Tossavainen kultaa ja pronssia alle 20-vuotiaiden maastohiihdossa, Jasmin Kähärä kultaa alle 23-vuotiaiden maastohiihdossa, Eero Rantala pronssia alle 20-vuotiaiden maastohiihdossa ja Vilho Palosaari kultaa mäkihypyssä.
– Hienoa on, että meillä on lahjakkaita urheilijoita, jotka saivat MM-kilpailuissa mitattua ulos suorituskyvyn niin maastohiihdossa kuin mäkihypyssäkin. Yhdistetyssä tätä vielä odotetaan, mutta meidän pitää rakentaa kokonaisuutta tukemaan heidän tietään, Hämäläinen muistutti liiton vastuusta.
Menestyjistä Kähärä, 22, pärjäsi jo viime kaudella hyvin maailmancupissa ja debytoi olympialaisissa. Palosaari, 18, debytoi maailmancupissa marraskuussa ja on avannut pistetilinsä. Anttola, 19, säväytti tammikuussa SM-kilpailujen 15 kilometrin pronssilla ja pääsi marraskuussa Rukalla maailmancupin pisteiden makuun.
Kolmikosta jokaisella on mahdollisuudet päästä Slovenian Planicassa helmi-maaliskuun taitteessa järjestettäviin aikuisten MM-hiihtoihin. Suomen maastohiihtojoukkue julkaistaan tiistaina.
Heti tai myöhemmin huipulle aikuisissa
Moni junioritähti ei ole onnistunut tekemään läpimurtoa aikuisten sarjoissa. Esimerkiksi vuonna 2019 Anita Korva rohmusi kolme alle 20-vuotiaiden MM-mitalia, mutta hiihtoura on nyt 23-vuotiaana tauolla.
Perttu Hyvärinen saavutti kolme alle 20-vuotiaiden MM-mitalia 2011, mutta alle 23-vuotiaissa mitaleja ei enää tullutkaan. Läpimurto edustustasolle kesti pitkään, ja hän pääsi arvokilpailuhiihtäjäksi miehissä vasta neljä vuotta juniorimenestyksensä jälkeen 2015.
Latu nuorista aikuisten menestyjäksi voi olla myös nopea. Iivo Niskanen voitti alle 23-vuotiaiden MM-kultaa tammikuussa 2014 ja oli kuukautta myöhemmin jo pariviestin olympiavoittaja Sotshissa.
Hämäläinen ei ota kantaa yksittäisiin urheilijoihin, mutta avaa kokonaisuutta, miten eteenpäin jatketaan nuorten arvokilpailuissa menestymisen jälkeen.
– Isossa kuvassa voisi ajatella, että kasvun, kehityksen ja urheilijanpolun ruuhkavuodet tulevat tuossa kohti. Tulee opiskelut, mahdollinen tutusta ympäristöstä pois muuttaminen opiskelupaikkakunnalle, seurustelut, ja monta muuta asiaa.
– Ja samaan aikaan pitäisi pystyä panostamaan urheiluun. Kokonaisuuden hallinta korostuu. Toiset pystyvät keskittymään täysillä yhteen asiaan, ja toisilla taas usean asian eteenpäin vieminen samaan aikaan tuo parhaan tuloksen.
Oikeat ihmiset ympärille
Itsenäistyminen ja vastuun ottaminen ovat isoja asioita nuorille, mutta liitollakin on vastuunsa.
– Liiton puolelta tulee se, että pystymme tukemaan jalat maassa eteenpäin menemistä. Vaatii paljon valmennusjärjestelmältä, mutta ennen kaikkea urheilijoiden ympärille pitää saada oikeanlaisia asiantuntijoita, jotta päivittäisharjoittelukin toimii. Se on ollut kovasti Huippu-urheiluyksikön ja Olympiavalmennuskeskuksen ohjelmassa koko ajan, Hämäläinen sanoi.
– Asiantuntijuus on kehittynyt Suomessa huippu-urheilussa kokonaisuutena. Oikeanlaiset ihmiset pitää saada ympärille, että nähtäisiin pidemmälle eikä elettäisi liikaa hetkessä. Toki päivittäisharjoittelu pitää olla ja hoitaa siinä hetkessä. Pitää olla oikeanlaiset valmentajat ja valmentajayhteisöt, että on laaja-alaisempi tuki, ettei valmentajakaan jää yksin, Hämäläinen avasi kokonaispakettia.