Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Syke ohjaa Anne Kyllöstä

Kysymys vapaa-ajanvietosta huvittaa maastohiihtäjä Anne Kyllöstä. Vapaiden hetkien täyttäminen ei ole yhtälön vaikeimmin ratkottavia pulmia, kun hän on korkean paikan leirillä Anterselvassa virittämässä kuntoaan Planican MM-kisoihin, sillä harjoitusarjessa riittää puuhaa.

Aamulenkki, aamupala, ensimmäinen treeni, lounas, päiväunet, välipala, toinen päätreeni tai juoksulenkki, venyttely, päivällinen, suksihuolto, pyykki, Kyllönen luettelee normipäivän tehtäviä.

Eikä unesta sovi tinkiä.

– Leirit ovat aika työntäyteisiä. Lepopäiviinkin kertyy yleensä hirveä määrä arkisia asioita, joten vapaa-aikaa ei jää ihan hirveästi. Tuntuu, että kilpailupäivinä vapaahetkiä on enemmän kuin harjoitusleireillä, Kyllönen kertoo.

Vapaahetkinään Kyllönen lukee tai pitää yhteyttä perheenjäseniinsä.

– Äidin ja isän kanssa tulee soiteltua päivittäin ja tykkään jutella veljen lasten kanssa aina, kun mahdollista, Kyllönen jatkaa.

– Veljen perhe asuu Espanjassa, ja on tosi ikävä veljen lapsia.

Sopiva kilpailutauko

Valmennuksestaan vastuun ottanut Kyllönen leireilee Italian Anterselvassa omassa rauhassa. Hän pääsee parhaaseen vireeseen kilpailemalla, mutta tällä kertaa kahden ja puolen viikon kilpailutauko on juuri sopiva ennen kauden päätavoitetta.

– On hyvä, että nyt pystyy vähän hengähtämään ja rauhoittumaan. Ei ole hirveää kiirettä, muttei myöskään liikaa aikaa kisojen välillä. Ehdin juuri tehdä harjoitukset, jotka tähän haluan.

Kyllösen kilpailuvire kehittyi mukavaan suuntaan vuodenvaihteesta alkaneella Tour de Skillä. Sitten hän sairastui ja viiden päivän harjoitustauko nakersi hetkeksi suorituskykyä normaalimatkoilla.

Kyllönen palasi toipilaana SM-kisojen sprinttiin, mikä saattoi lyödä näpeille Les Roussesin ja Toblachin maailmancupeissa. Harjoitusleirillä tunne on parantunut.

– Viimeistelyssä tärkeintä on, että jokainen kova treeni onnistuu. Keskiviikkona tein kovempivauhtisen tehoharjoituksen, ja nyt tuntuu, että suunta on taas Tourin aikaiseen kuntoon ja elimistön tilaan.

Syke puhuttelee valmentajaa

Valmentajanaan Kyllönen tarkkailee dataa, varsinkin sykkeitä. Hän saa sykkeiden perusteella parhaan käsityksen kehonsa tilasta.

– Pyrin analysoimaan harjoitusten ja kilpailuiden datan niin analyyttisesti kuin mahdollista. Siinä pitää olla aika raaka itseään kohtaan. Pitää karsia tunteet ja turhat ajatukset mielestä, Kyllönen selvittää valmennusajatustaan.

– Pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja, jotka ovat kuhunkin tilanteeseen sopivia.

Lepo edellyttää rohkeutta kaikkein eniten. Sen Kyllönen oivalsi toden teolla pari vuotta sitten ja käänsi uransa parempaan suuntaan.

– Esimerkiksi nyt Tourin jälkeen ymmärsin, että sairastuin rasituksesta, kun vastustuskyky ei jaksanut enää pitää terveenä. Tarvitsin lepoa ja oli hieno huomata, että nopeus ja sprintti paranivat sen pakkolevon aikana.

Anterselvan leirillä Kyllösen on tarkoitus tehdä kolme tehotreeniä vapaalla hiihtotavalla pari nopeustreeniä perinteisellä, mutta keho sanelee lopulta, mitä ohjelmaan mahtuu.

– Sykkeet ovat minulle tärkeitä mittareita. Minulla on tietyt keskisykkeet ja maksimisykkeet, joista tiedän, että keho toimii. Käytän myös laktaattimittaria, mutta sykkeet ovat minulle tärkein keino seurata kehon tilaa, Kyllönen jatkaa harjoittelustaan.

– Sykkeet kertovat, miten keho reagoi mihinkin. Kilpailuissa tiedän esimerkiksi katsomalla sykemittarista keski- ja maksimisykkeet, miten suurin piirtein sijoitun tuloslistalla.

Sprintti, yhteislähtö ja skiathlon

Planican MM-kisojen maastot vaikuttavat erittäin mieluisilta. Nousukulmien pitäisi sopia todella hyvin Kyllösen vuorohiihtoon.

– Ainakin ennalta näyttää, että siellä olisi yhdet parhaista profiileista, mitä arvokisaurallani on ollut. Kaiken järjen mukaan niiden pitäisi sopia hyvin suomalaisille, Kyllönen arvioi.

Kyllöselle mieluisimmat henkilökohtaiset matkat olisivat kisojen ensimmäiset ja viimeiset lähdöt eli sprintti perinteisellä 23. helmikuuta ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtö 4. maaliskuuta.

– Toivon, että pääsisin hiihtämään sprintin. Olen ajatellut, että se ja kolmekymppiä olisivat päämatkani. Tykkään myös yhdistelmäkilpailusta, sillä skiathlon on yleensä ollut minulle hyvä matka.

Viimeistelyleirillä Kyllönen keskittyy korostetusti vapaaseen hiihtotapaan, joka ei ole alkukaudesta sujunut entiseen malliin.

– Keskityn vapaaseen myös sen takia että saan sitä kautta luottoa perinteisen hiihtoon. Minulla perinteinen on aina hyvällä tasolla, kun vapaa alkaa kulkea.

Valinta Suomen edustajaksi

Kyllönen on edustanut Suomea Sotshin 2014 ja Pekingin 2022 olympialaisissa. MM-kisoihin hän lähtee jo seitsemättä kertaa.

Kyllösellä on olympiahopea Sotshin kisojen viestistä, mutta hän puhuu vielä isommasta asiasta ennen Planican kisoja.

– Olen oppinut suhteuttamaan asiat ja nauttimaan arvokisojen ainutlaatuisista hetkistä, joita aika harva pääsee kokemaan, Kyllönen kertoo.

Kyllösen arvomaailmassa yksi asia menee kaiken muun edelle.

– Saa edustaa maataan. Näen sen isommaksi asiaksi kuin pelkän tuloksen, Kyllönen selittää.

– Minulle on arvokas hetki, kun minut on valittu edustamaan Suomea ja saan pukea päälle Suomen edustusasun.