Vääntö EU:ssa jatkuu, vaikka euroryhmä pääsi sopuun kriisipaketista

Kulmuni sanoi sovun syntymisen jälkeen, että Suomelle oli monien muiden valtioiden tavoin tärkeää, ettei sitouduta euromaiden yhteiseen velanottoon. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

STT

Euroryhmä pääsi myöhään torstaina illalla lopulta sopuun noin 500 miljardin euron koronakriisipaketista, mutta vääntöä on todennäköisesti vielä luvassa.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sanoo, että kriisipaketti on siten epämääräisesti kirjoitettu, että toteuttamisesta joudutaan vääntämään vielä paljon.

– Siellä on paljon tulkinnanvaraisuuksia ja periaatteelliset erimielisyydet pohjoisen ja etelän välillä tulevat jatkumaan. Valtiovarainministerit siirsivät päätöksen esimerkiksi elpymisrahastosta kokonaan valtiojohtajille, Ronkainen sanoo.

Kriisipakettiin kuuluu Euroopan kriisirahaston EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto, eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Esimerkiksi EIP:n osuuden ja komission ehdottaman työllisyysrahaston yksityiskohtia aletaan vasta nyt valmistella.

EU-maiden valtiovarainministerit väänsivät etenkin siitä, onko EVM:n tuki ehdollista vai ei. Euroryhmä päätyi kompromissina siihen, että rahaa saa käyttää vain terveyskuluihin ja muu rahoitus on edelleen ehdollista. Ronkaisen mukaan tästä rajanvedosta joudutaan todennäköisesti vielä vääntämään.

"Jos taloutta ei saada aikaa, täytyy varmaan neuvotella koronabondeista"

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi sovun syntymisen jälkeen, että Suomelle oli monien muiden valtioiden tavoin tärkeää, ettei sitouduta euromaiden yhteiseen velanottoon.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo, että seuraavaksi jäsenmaat todennäköisesti keskittyvät omiin toimiinsa talouden avaamiseksi, mutta pöydälle voivat nousta jälleen koronabondit, jos koronavirustilanne ei hellitä.

– Jos taloutta ei saada auki, on selvää, että tämä paketti ei riitä ja sitten täytyy varmaan neuvotella koronabondeista, Koivu sanoo.

Koronabondit tarkoittaisivat käytännössä sitä, että liikkeelle laskettaisiin kaikkien euromaiden yhdessä takaamia joukkovelkakirjoja, joista tulevalla rahoituksella hoidettaisiin koronan aiheuttamaa talouskriisiä.

Euromaat ottaisivat siis lainoja, joiden riskit ja kustannukset jaettaisiin yhdessä. Suomi, Saksa, Itävalta ja Hollanti ovat vastustaneet yhteisvastuullisia joukkovelkakirjoja, jotka kulkevat koronabondien nimellä.

Koivun mukaan koronabondeilla ei ole vielä kiire, mutta jossain vaiheessa ne olisivat järkevä väline. Ne ovat kuitenkin poliittisesti hyvin arkaluonteisia.

– Jos aletaan puhua merkittävistä rahasummista, se vääntö tulee olemaan varmasti tosi kovaa, hän sanoo.

Koivun mukaan koronabondit olisivat luontevia välineitä tilanteissa, joissa asioita olisi tehokkaampaa hoitaa isomman poolin avulla.

– Ettei se menisi sellaiseksi jokaisen maan näpertelyksi, jossa hyödyt saattavat olla paljon heikommat keskimäärin, hän sanoo.

"Nyt valittiin se tie, että jokainen maa velkaantuu itsenäisesti"

Ronkaisen mukaan Välimeren maat halusivat yhteisvastuullista velkaa, sillä se ei olisi lisännyt jäsenmaiden omaa kansallista velan määrää.

– Nyt valittiin se tie, että jokainen maa velkaantuu itsenäisesti ja ne tulevat velkaantumaan paljon, todennäköisesti useita kymmeniä prosenttiyksiköitä. Koronakriisi tulee kasvattamaan merkittävästä julkista velkaa kaikkialla maailmassa.

Ronkainen ei usko, että koronashokin jälkeen maat pystyvät kovin nopeasti alentamaan velkataakkaansa. Hän uskoo, että velkataakan pienentämisessä poliittisesti helpoin tie on, että väliin tulee Euroopan Keskuspankki. EKP voi ostaa niin paljon euromaiden velkakirjoja, että korot pysyvät sen verran kestävinä, että maat voivat lyhentää velkojaan.

Ronkaisen mukaan ongelma kuitenkin on, että EKP:ltä on kielletty jäsenmaiden suora rahoittaminen. EKP on aloittanut tänä vuonna koronakriisin varjolla jäsenmaiden tukemisen, mutta suuri kysymys koskee sitä, miten EKP voi pitää velkaantuvien jäsenmaiden korot alhaalla tämän vuoden jälkeen rikkomatta omaa mandaattiaan.

– Tulevaisuudessa joudutaan käymään paljon neuvotteluita siitä, mitä Italian velalle tehdään ja mikä rooli Euroopan Keskuspankilla on tässä kohtaa, hän sanoo.

– Vaikka yhteisvastuulliseen velkaan ei haluttu siirtyä, velkaantumiskysymys on vielä poliitikkojen edessä.

"Suuri paketti, jota valmisteltiin lyhyellä aikavälillä"

Euroryhmän yhteisymmärryksen saavuttaminen vaati ensin 16 tunnin maratonkokouksen, joka keskeytettiin keskiviikkoaamuna ilman tuloksia. Ministerit palasivat yhteiseen videoneuvotteluun myöhään torstaina. Tauon aikana edellytykset kompromissille oli onnistuttu luomaan.

Kulmuni totesi, että kyseessä oli suuri paketti, jota valmisteltiin lyhyellä aikavälillä ja mailla oli erimielisyyksiä.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina, että hallituksessa on ollut selkeää erimielisyyttä Suomen linjasta euroryhmän valmistelemiin toimiin koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin taltuttamiseksi. Lehden mukaan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) kannat EU-maiden yhteiseen velkaan olisivat olleet avoimempia kuin Kulmunin.

Kysyttäessä mahdollisista erimielisyyksistä Kulmuni vastasi, että hallituksella on ollut yksi yhteinen kanta, jota hän on euroryhmässä edustanut.

– Suomi on halukas löytämään yhteisiä ratkaisuja. Suomi ei kannata yhteisvastuullista velanottoa, ja jokaisella maalla on vastuu omasta talouspolitiikastaan, Kulmuni kertasi.

Keskustelu