Kriisin keskellä rahasta keskusteleminen on tavallista helpompaa, sanoo euroryhmän työryhmän suomalainen puheenjohtaja

STT

EU-maiden on ratkaistava, miten koronaviruskriisiä seuraava talouden jälleenrakentaminen rahoitetaan Euroopassa. Kriisinratkaisun etulinjassa on suomalainen Tuomas Saarenheimo, joka aloitti huhtikuun alussa euroryhmän päätöksiä valmistelevan työryhmän puheenjohtajana.

Jälleenrakentamisessa määritellään sitä, miten jäsenmaat haluavat Euroopan unionin jatkossa toimivan, Saarenheimo tiivistää.

– Tästä me tulemme keskustelemaan ja väittelemään aika pitkään, hän ennakoi.

Keskustelun vaikeuskerrointa lisää valtava mittakaava. Taloudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis arvioi hiljattain saksalaisen Handesblattin haastattelussa, että toipumisen hintalappu on 1 500 miljardin euron luokkaa.

Jäsenmaista erityisesti Ranska on pitänyt esillä ideaa kokonaan uudesta jälleenrakennusrahastosta. Maanantaina El Pais -lehti kertoi Espanjan aikovan tuoda EU-johtajien pöydälle oman ehdotuksensa jättirahastosta.

Saarenheimo toteaa, että rahaston perustaminen olisi sinänsä helppo askel, mutta asia on muutoin aidosti monimutkainen.

Vaikeus piilee siinä, miten potti rahoitetaan. Käytetäänkö jäsenvaltioiden yhteistä takausta ja jos käytetään, niin minkä mallista? Tulisiko rahat kanavoida sittenkin unionin kautta ja jos kyllä, niin kerättäisiinkö ne perinteisillä jäsenmaksuilla vai uudella verotusoikeudella?

Julkisuudessa jäsenmaiden kannat pelkistyvät helposti yhteisvastuun kannattamiseen tai vastustamiseen, mutta Saarenheimon mukaan erimielisyydet ovat todellisuudessa paljon hienosyisempiä.

Kysymys on paljolti siitä, millaisia EU:n rakenteita käytetään ja miten paljon on syytä luoda uusia. Missä määrin tämän kriisin on syytä muuttaa Euroopan rakenteita pysyvästi?

Yhteisen budjetin kautta eteenpäin?

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on hahmotellut, että EU:n yhteisestä budjetista luotaisiin jättimäinen elvytyspaketti. Komissio on parhaillaan päivittämässä ehdotustaan monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Sopua vuosien 2021–2027 budjetista yritettiin hieroa viimeksi helmikuussa, mutta EU-maiden johtajat eivät silloin löytäneet yksimielisyyttä.

Saarenheimo uskoo komission arvioineen, että jäsenmaiden mielet ovat parissa kuukaudessa muuttuneet ja rahoituskehyksen uudistamiseen on nyt aiempaa enemmän valmiutta.

– Luulen, että komissio on oikeassa siinä arviossaan.

Saarenheimo sanoo pitävänsä henkilökohtaisesti monivuotista rahoituskehystä ehdottomasti sellaisena välineenä, jolla kriisistä voi päästä eteenpäin.

Ylipäätään hän ei jaa näkemystä siitä, että ratkaisujen etsiminen olisi automaattisesti helpompaa unionin oikeudellisten rakenteiden ulkopuolelta.

– Jos luomme unionin ulkopuolisen rahaston, niin siinä ei ole unionin vaaleilla valituilla elimillä mitään roolia. Tämä liittyy kaikki siihen, miten nämä asiat rakennetaan.

Saarenheimo myös muistuttaa, että keskustelu rahasta on aina vaikeaa.

– Ei se siitä vaikeudu, että keskustelu käydään rahoituskehyksen sisällä.

Aiempaa suurempi valmius toimia

Euroryhmän työryhmän puheenjohtajana Saarenheimo ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, mikä olisi paras ratkaisu jälleenrakentamiseen. Hänen tehtävänään on pyrkiä yhdistämään erilaisista kannoista toimiva lopputulos.

– Kaikki ymmärtävät, että tässä tilanteessa on katsottava asioita uudesta näkökulmasta ja arvioitava uudelleen vanhoja kantoja ja punaisia viivoja.

Hänen mukaansa kriisin keskellä rahasta ja taakanjaosta keskusteleminen on tavallista helpompaa. Esimerkki nähtiin pääsiäisen alla, kun euroryhmä onnistui saavuttamaan sovun yli 500 miljardin euron tukipaketista.

– Tarkan euron vahtijoista saatiin ulos huomattavasti myönteisempiä sävyjä viimeisimmän euroryhmän yhteydessä. Se osoittaa, että valmius toimia on paljon aiempaa suurempi.

Paketti koostui Euroopan kriisirahaston EVM:n käytöstä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nostosta sekä EU-komission ehdottamasta lainaohjelmasta työpaikkojen turvaamiseksi.

Tämä oli kuitenkin vasta alku, ja suuret ponnistelut ovat vielä edessä: yhteistä linjaa tulevista askeleista ei vielä ole. Seuraavaksi asiasta keskustelevat EU-maiden johtajat, jotka pitävät videokokouksen torstaina.

Keskustelu

Palvelut