Tuppurainen: Suomi haluaa EU:n mahdollisesta elpymisinstrumentista tarkkaan määritellyn ja ajaltaan rajallisen

Tuppurainen korostaa, että tämänpäiväisessä eurooppaministerien kokouksessa ei vielä keskusteltu instrumentista tai rahastosta minkään tietyn esityksen pohjalta. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

STT

Suomi haluaa EU:n mahdollisesta taloudellisesta elpymisinstrumentista mahdollisimman tarkkaan määritellyn ja ajaltaan rajallisen, kertoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

EU-maiden johtajien on määrä keskustella taloudellisesta jälleenrakentamisesta huomisessa videokokouksessa. Esillä on ollut muun muassa idea suuresta elpymisrahastosta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolestaan hahmotellut, että EU:n yhteisestä budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä luodaan jättimäinen elvytyspaketti.

– Selvää on, että jonkinlainen rahoituskehyksen yhteyteen tuleva elpymisinstrumentti meillä tulee olemaan, Tuppurainen arvioi.

Hän kuitenkin korostaa, että tämänpäiväisessä eurooppaministerien kokouksessa ei vielä keskusteltu instrumentista tai rahastosta minkään tietyn esityksen pohjalta.

EU-johtajien odotetaan antavan komissiolle huomenna valtuutuksen viedä asiaa eteenpäin ja viimeistellä päivitetty esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä ensi viikoksi.

EU-ministerivaliokunta linjaa Suomen kantaa asiaan tarkemmin huomisaamuna. Tuppurainen varoittaa, että kanta voi jäädä vielä silloinkin avoimeksi, koska tiedossa ei ole vielä, mitä komissio aikoo tarkkaan ottaen esittää elpymistoimista.

Tuppuraisen mukaan on Suomen etu toimia solidaarisesti niin, että euroalue pysyy vakaana ja koko EU elpyy kriisistä.

– Meille solidaarisuus ei tarkoita sellaista avointa valtakirjaa yhteisvastuulliselle velanotolle, mitä tällaiset koronabondiesitykset olisivat tarkoittaneet. Jos yhteistä elpymisrahastoa rakennetaan, niin meidän täytyy tarkkaan tietää, mitkä kunkin jäsenmaan omat vastuut ja velvollisuudet ovat.

Ajatus niin sanotuista koronabondeista eli yhteisistä velkakirjoista on Tuppuraisen mukaan siirretty nyt pois päiväjärjestyksestä ja EU:n yhteistä elvytysratkaisua pohditaan erityisesti rahoituskehyksen kautta.

Suomella epäilyksiä uudesta lainaohjelmasta

Koronaviruskriisiä seuraavan taloudellisen jälleenrakentamisen rahoittaminen on erittäin suuri kysymys EU:ssa. Jäsenmaiden yhteistä linjaa jättimäisten toipumissummien keräämisestä ei vielä ole.

Pääsiäisen alla euroryhmä onnistui ottamaan ensimmäisen askeleen, kun jäsenmaat hyväksyivät kolmiosaisen kriisipaketin. Tuppuraisen mukaan eurooppaministerit osoittivat tänään kannatuksensa euroryhmän tekemälle työlle.

Yli 500 miljardin euron paketti koostuu Euroopan kriisirahaston EVM:n käytöstä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nostosta sekä EU-komission ehdottamasta lainaohjelmasta työpaikkojen turvaamiseksi.

Komission ehdottamaan lainaohjelmaan liittyen Suomella tosin on ollut tiettyjä varauksia, Tuppurainen kertoo. Hänen mukaansa Suomea on mietityttänyt ohjelman mukana tulevat vastuut ja niiden määrä. Asiaa on selvitetty yhteistyössä komission kanssa.

– Epäselvyys liittyi siihen, onko jäsenmaiden piikki ikään kuin auki teoreettisessa kriisitilanteessa, jossa joku jäsenmaa jättäisi omat vastuunsa suorittamatta, Tuppurainen selittää.

– Olemme todella uupumatta ja pontevasti vaikuttaneet siihen, että saisimme sellaisen asetuksen, joka täyttäisi meidän perustuslakivaliokunnan vaatimukset.

Tuppuraisen mukaan viimeisimpien tietojen valossa vaikuttaa siltä, että vastuista on tulossa riittävän tarkkarajaisia ja Suomi pystyy hyväksymään lainaohjelman.

Keskustelu

Palvelut