Tiukkaa taloudenpitoa puolustavat jäsenmaat eivät halua ajaa EU:n koronaelpymistä umpikujaan, arvioi ministeri Tuppurainen

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.). osallistui tiistaina EU-maiden eurooppaministerien videokokoukseen. / Lauri Heikkinen Handout / Lauri Heikkinen / LEHTIKUVA

STT

Suuren elpymisrahaston kytkeminen EU:n monivuotiseen budjettiin voi tukevoittaa Suomelle hyödyllisiä ohjelmia, arvioi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Tällaisia ovat esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat sekä Horisontti-tutkimusrahoitusohjelma.

– Ehkä vielä kolmas meille myönteisiä tuloksia tuova on tämä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jonka aiemmat luvut lupailivat meille yli 100 miljoonan euron EU-tukea fossiilisista irtautumiseen alueille, jotka todella tämäntyyppisiä varoja tarvitsevat, eli Itä- ja Pohjois-Suomeen, Tuppurainen sanoo.

Uusia askelmerkkejä EU:n toipumiseen koronaviruskriisistä on luvassa huomenna, kun komissio julkistaa esityksensä elpymisrahastosta sekä päivitetystä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Tuppurainen osallistui tänään EU-maiden eurooppaministerien videokokoukseen, jossa asiasta keskusteltiin alustavalla tasolla. Tuppuraisen mukaan jäsenmailla on selkeä halu kohdistaa elpymisrahat EU:n suuriin strategioihin, kuten vihreään kehitykseen ja digitaalisuuteen.

Yksityiskohdat ovat kuitenkin arvailun varassa niin kauan, kunnes komission esitys tulee julki. Tuppurainen ei esimerkiksi halunnut spekuloida etukäteen, kuinka suuri elpymisrahastosta lopulta tulee.

– Parempi olla arvaamatta, mihin se asettuu, mutta kuitenkin huomattavasta rahastosta tuntui olevan yhteinen näkemys.

Tuppuraisen mukaan on hyvä, että elpymisrahasto sidotaan rahoituskehyksen kanssa yhdeksi paketiksi.

– Se auttaa meitä kaikkia hahmottamaan, mihin sitoudutaan ja missä mennään, Tuppurainen sanoo.

Rakentavia sävyjä

Koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipuminen on ollut viime viikot EU:n keskeisimpiä puheenaiheita. Päätökset elpymisrahastosta ja tulevasta budjetista vaativat 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.

Suuria kysymyksiä ovat muun muassa se, miten elpyminen rahoitetaan sekä se, millä tavoin varoja jaetaan jäsenmaille.

Viime viikolla Saksa ja Ranska iskivät pöytään ehdotuksensa 500 miljardin euron elpymisrahastosta, jonka kautta raha jaettaisiin tukina, eikä lainoina. Elpymisrahasto rahoitettaisiin EU:n nimissä otettavalla yhteisellä lainalla.

Kaikkia idea ei ole miellyttänyt, vaan niin sanottu nuuka nelikko eli tiukkaa taloudenpitoa ajavat Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta toivat esille oman vastaehdotuksensa, jossa koronatukea annettaisiin jäsenmaille pelkästään lainoina.

Tuppurainen muistuttaa, että myös Suomi on pitänyt ensisijaisena vaihtoehtona sitä, että elpymisrahoitus olisi lainamuotoista.

Tämänpäiväisessä kokouksessa nelikon puheenvuoroissa kuului Tuppuraisen mukaan rakentavia sävyjä.

– Selvästi nyt halutaan löytää ratkaisu, ei haluta ajaa tätä umpikujaan. Ne ratkaisun avaimet löytyvät varmasti tästä kokonaisuudesta, jossa on mukana myös tämä koko seitsenvuotinen EU:n tuleva rahoituskehys.

Ehdollisuutta rahanjakoon

Tuppurainen kertoo, että yksikään jäsenmaa ei esittänyt elpymisvarojen jakamista täysin vastikkeettomana tukena.

– Ei mitään täysin avoimen valtakirjan lahjarahaa, vaan kaikki ymmärsivät, että tämän täytyy kohdistua terveyskriisin hoitoon ja siitä elpymiseen.

Tuppurainen uskoo, että elpymisrahojen jakamiseen liitetään jonkunlaista ehdollisuutta.

– Tuskin kuitenkaan sen kaltaista ehdollisuutta, mitä oli silloin vuosia taaksepäin eurokriisin aikana, kun vaadittiin tiukkaa makrotaloudellista ehdollisuutta eli talouskuripolitiikkaa.

Tuppuraisen mukaan tilanne on nyt erilainen, koska talouskriisin taustalla on vakava terveyskriisi, joka on iskenyt kaikkiin jäsenmaihin.

Suomen hallituksen kanta komission keskiviikkoiseen esitykseen saataneen Tuppuraisen mukaan muodostettua ensi viikolla. Sen jälkeen asiaa arvioi eduskunta, jonka käsissä varsinainen päätös Suomen kannasta on.

Keskustelu

Palvelut