Nyt on EU:n "ratkaiseva hetki", sanoo komission puheenjohtaja – komissio ehdottaa 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronakriisistä toipumiseen

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin on määrä esitellä elpymisrahasto ja päivitetty budjettiesitys virallisesti tänään iltapäivällä. AFP / LEHTIKUVA

STT

EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä toipumiseen. Komission mukaan rahastosta jaettaisiin 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin eli rahoituskehyksen kokonaistasosta on noin 1 100 miljardia euroa.

EU-parlamentille puhuneen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan nyt on käsillä Euroopan unionin "ratkaiseva hetki". Von der Leyen vetosi jäsenmaiden yhteistyöhalukkuuteen, jotta ehdotus rahastosta saisi tukea.

Von der Leyen muistutti, että yksikään maa ei voi yksinään vastata kaikkiin koronakriisin vaikutuksiin.

– Tämä koskee meitä kaikkia ja kyse on paljon meitä suuremmista asioista. Tämä on Euroopan hetki, von der Leyen sanoi.

Uusia tulonlähteitä EU:lle

Elpymisrahasto on tarkoitus kytkeä monivuotiseen budjettiin. Komissio aikoo väliaikaisesti kasvattaa budjetin liikkumavaraa eli nostaa omien varojen enimmäismäärää tulevalle rahoituskaudelle.

Elpymisrahaston 750 miljardia euroa lainattaisiin markkinoilta budjetin omia varoja vastaan. Komission mukaan EU:n nimissä otettava yhteinen laina on hyvä ratkaisu, koska silloin se ei lisää suoraan yksittäisten jäsenmaiden velkataakkaa.

Laina maksettaisiin takaisin pikkuhiljaa tulevissa monivuotisissa rahoituskehyksissä. Takaisinmaksu alkaisi aikaisintaan vuonna 2028 ja voisi kestää vuoteen 2058.

Takaisinmaksun helpottamiseksi komissio ehdottaa myös uusien tulonlähteiden lisäämistä EU:lle. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi päästökaupan laajentaminen, hiilitullit tai digivero.

55 miljardia euroa lisää jo tälle vuodelle

Elpymisrahaston varat jaettaisiin jäsenmaille EU:n budjetin rahoitusohjelmien kautta. Komissio ehdottaa aiempien ohjelmien vahvistamista. Esimerkiksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan suunnattuja varoja lisättäisiin. Komissio korostaa myös vihreän kehityksen ohjelman merkittävyyttä ja osoittaisi lisää varoja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, jolla on tarkoitus tukea siirtymää fossiilisista energianlähteistä irtautumiseen.

Jäsenmaiden varsinaista toipumista ja kriisinkestokykyä komissio tukisi oman ohjelman kautta. Komissio ehdottaa, että jäsenmaat voisivat laatia omat elpymissuunnitelmansa, jotka perustuisivat osin eurooppalaisen ohjausjakson suosituksiin.

Tulevan rahoituskehyksen lisäksi komissio ehdottaa varojen lisäämistä jo tälle vuodelle. Esityksen mukaan koheesiotukia lisättäisiin tälle vuodelle vielä 55 miljardilla eurolla ja ne jyvitettäisiin jäsenmaille kriisin vaikutukset huomioon ottavien jakoperusteiden mukaan.

Haussa yksimielisyys

Komission esityksen jälkeen sopua etsitään jälleen jäsenmaiden kesken. Odotettavissa on monimutkaiset neuvottelut, sillä elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys ovat yhdessä tuhti paketti jäsenmaiden pureskeltavaksi.

Rahoituskehyksessä eli yhteisessä budjetissa linjataan EU:n rahankäyttöä seitsemäksi vuodeksi. Siinä esimerkiksi määritellään, miten paljon varoja osoitetaan aluekehitykseen ja maatalouteen.

Uuden rahoituskauden on määrä alkaa ensi vuoden alussa, mutta jäsenmaat eivät ole saavuttaneet vielä yhteisymmärrystä siitä, millainen tulevien vuosien budjetin pitäisi olla.

Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti. Edellisen kerran sopua yritettiin hieroa helmikuussa ennen kuin koronaviruskriisi kärjistyi Euroopassa.

Komission ehdottama monivuotisen budjetin kokonaistaso on melko lähellä ehdotusta, josta jäsenmaat keskustelivat helmikuussa. Silloin pöydällä oli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus noin 1 094 miljardin rahoituskehyksestä.

Aiempia toimia talouskriisin talttumiseksi

– Euroopan komission seurannan mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat jo osoittaneet yhteensä 3 390 miljardia euroa koronaviruskriisin talousvaikutusten tasaamiseen.

– Jäsenmaat ovat muun muassa sopineet yli 500 miljardin euron kriisipaketista, johon kuuluu kriisirahasto EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nosto sekä komission lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

– EU-komissio on höllentänyt budjetti- ja valtiontukisääntöjä, mikä on antanut jäsenmaille vapaammat kädet tukea esimerkiksi yrityksiään kriisissä.

– Olemassa olevissa rahoitusohjelmissa varoja on kohdistettu uudelleen koronavirustilanteeseen puuttumiseksi.

– Lisäksi Euroopan keskuspankki (EKP) on luonut 750 miljardin euron hätärahoitusohjelman ja ilmoittanut, ettei siinä noudateta maakohtaisia ostorajoituksia. Talouslehti Financial Timesin mukaan EKP saattaa laajentaa osto-ohjelmaansa kesäkuussa.

Keskustelu

Palvelut