Ekonomistit: EKP:n osto-ohjelmapäätös odotettua suurempi

EKP piti keskeiset korkonsa ennallaan. AFP / LEHTIKUVA

STT

Euroopan keskuspankin päätös kasvattaa velkakirjojen osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla oli odotettua suurempi, arvioivat suomalaisekonomistit.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen odottivat molemmat, että EKP kasvattaisi osto-ohjelmaansa 500 miljardilla eurolla.

– Ei tämä mikään jättiyllätys ollut, mutta hieman suurempi kuin mitä itse uumoilimme. Erilaiset arviot markkinoilla liikkuivat 250–500 miljardissa, tämä oli hieman suurempi, Heiskanen sanoi STT:lle.

– Kun odotukset olivat kasvaneet, EKP halusi kasvattaa osto-ohjelmaa vähän yläkanttiin, von Gerich sanoi.

Osto-ohjelman uudeksi loppusummaksi tulee nyt tehdyn lisäyksen jälkeen 1 350 miljardia euroa. EKP kertoi myös jatkavansa ohjelman kestoa ensi vuoden kesäkuun loppuun.

EKP käynnisti maaliskuussa osto-ohjelman, jonka puitteissa se saattoi ostaa eurovaltioiden velkakirjoja yhteensä 750 miljardilla eurolla tämän vuoden aikana. Ohjelmasta on toteutettu noin kolmannes, mutta katon oli arvioitu tulevan vastaan lokakuussa.

Signaali jatkumisesta

Heiskasen mukaan odotettua suurempi osto-ohjelman kasvatus näkyi markkinoilla muun muassa siten, että Italian valtiolainojen korot laskivat ja euro vahvistui, kun päätöksen nähtiin auttavan Italiaa ja vakauttavan euroalueen rahoitusmarkkinoita.

Von Gerichin mukaan EKP halusi ennen muuta lähettää päätöksellään signaalin siitä, että poikkeuksellinen tuki tulee jatkumaan aiemmin puhuttua pidempään.

– Aikaisemminhan he ovat puhuneet, että he käyttävät tätä pandemia-ajan osto-ohjelmaa nimenomaan pandemia-ajan. Nyt he kasvattivat sen kokoa ja vahvistivat, että ostot tulevat jatkumaan ensi vuoden puoliväliin asti, von Gerich sanoo.

– EKP haluaa luoda sellaisen toimintaympäristön, missä ei ole epäselvyyttä siitä, että keskuspankkituki olisi loppumassa kesken.

Korkopäätökset odotetunlaisia

Keskeiset korkonsa EKP piti ennallaan eli ohjauskoron nollassa ja pankeilta perittävän talletuskoron -0,5 prosentissa. Korkopäätökset ovat ekonomistien mukaan odotusten mukaisia.

Von Gerichin mukaan kynnys lisäkoronlaskuille tuntuu EKP:ssa olevan aika korkea ja keskuspankki mieluummin elvyttää muilla tavoin.

– EKP on selvästi linjannut, että nämä osto-ohjelmat ovat se linja, mitä pitkin nyt mennään ja että korkojen lisälasku ei olisi toimiva ratkaisu näissä olosuhteissa, Heiskanen sanoo.

"Saksa ei heitä varjoa"

EKP:n neuvoston torstainen kokous on ensimmäinen Saksan perustuslakituomioistuimen toukokuun alussa tekemän, keskuspankkia koskevan linjauksen jälkeen.

Tuomioistuin kyseenalaisti tuolloin EKP:n vuonna 2015 käynnistämän 2,6 biljoonan euron osto-ohjelman lainmukaisuuden. Tuomioistuin edellytti keskuspankilta selvitystä siitä, onko paketti ollut suhteessa sille asetettuun tavoitteiseen pitää yllä euroalueen hintavakautta.

Linjaus on herättänyt epätietoisuutta siitä, voiko Saksan keskuspankki osallistua osto-ohjelmiin.

Heiskanen ja von Gerich eivät näe, että perustuslakituomioistuimen päätös olisi heittänyt mainittavampaa varjoa EKP:n elvytystoimien ylle.

– Tämän voi nähdä myös siten, että EKP haluaa tämänpäiväisellä päätöksellään vahvistaa kuvaa siitä, että Saksan perustuslakituomioistuimella ei ole päätäntävaltaa EKP:hen ja että se tekee itse omat päätöksensä. Ja jos joku niitä kritisoi, niin sen täytyy sitten olla Euroopan unionin tuomioistuin, von Gerich sanoi.

Keskustelu

Palvelut