MTK-liitot kannustavat jäseniään naakkajahtiin – Birdlife Suomi ei usko ongelmien ratkeavan tappamalla

MTK-liitot perustelevat naakkajahdin tarvetta naakkojen kannan kasvulla ja lintujen tekemillä tuhoilla. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

STT

Satakunnan ja Pohjanmaan alueen maakuntien MTK-liitot kertovat kannustavansa jäseniään elokuun alussa naakkajahtiin, jota on määrä seurata myös sosiaalisessa mediassa. Birdlife Suomen siunausta elokuun ensimmäisen päivän jahti ei kuitenkaan saa.

Suomen naakkakanta on Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemen mukaan elinvoimainen ja kestää kyllä verotusta. Hän kuitenkin kertoo, ettei yleinen vähentämiskampanja kuulu järjestön mukaan nyky-yhteiskuntaan.

– Meidän mielestämme tällaisia tietyn lintulajin vähentämistapahtumia tai -kampanjoita ei pitäisi järjestää. Ne eivät ole tätä päivää, Lehtiniemi kertoo STT:lle.

MTK-liitot perustelevat naakkajahdin tarvetta naakkojen kannan kasvulla ja lintujen tekemillä tuhoilla.

MTK-liitot kertovat tiedotteessaan Suomen naakkakannan yli kolminkertaistuneen 90-luvun puolivälin jälkeen. Samalla ovat lisääntyneet tiedotteen mukaan naakkojen maataloudelle aiheuttamat vahingot ja haitat.

– Tiloilla parveilevat naakat aiheuttavat tuhoja pelloilla ja nokkivat ilmatiiviitä rehupaaleja käyttökelvottomiksi. Naakkojen ulosteet aiheuttavat kotieläintiloille vakavan salmonellariskin, tiedotteessa listataan naakkojen aiheuttamia vahinkoja.

MTK-liitot kertovat maanviljelijöiden etsivän aktiivisesti monenlaisia keinoja tuhojen ehkäisyyn, mutta liitot peräänkuuluttavat tiedotteessaan myös aktiivista otetta naakkakannan pienentämiseen.

"Rauhoitus purettiin maanviljelijöiden painostuksesta"

Lehtiniemi arvioi, ettei naakkojen määrä ole kasvanut viime vuosina kauheasti Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien alueilla. Enemmänkin taustalla lienee hänen mukaansa se, miten naakka oli Suomessa rauhoitettu laji vielä pari vuotta sitten.

Vuonna 2018 naakka siirrettiin pesimäajan ulkopuolella metsästettäväksi rauhoittamattomaksi lajiksi. MTK-liittojen mukaan päätöksen taustalla oli kannan kasvu. Tiedotteessa kerrotaan myös, ettei maanviljelijöille ole maksettu elokuun 2018 jälkeen korvauksia naakkojen aiheuttamista vahingoista.

Lehtiniemi kertoo naakan siirtyneen rauhoittamattomien lajien joukkoon maanviljelijöiden painostuksesta.

Lehtiniemi kertoo järjestön ihmetelleen aikanaan maanviljelijöiden halua rauhoituksen purulle, koska rauhoituksen aikana naakan aiheuttamista vahingoista oli nimenomaan maksettu korvauksia maanviljelijöille.

– Näkisin, että tässä naakkajahtikampanjassa on sama ajattelu kuin oli aikanaan tässä lainmuutosvaatimuksessa. Koetaan, että tappamalla pystytään ratkaisemaan ongelmia.

Lehtiniemen mukaan naakka on todella vaikea jahdattava. Hän arvelee, että moni on ehtinyt edellisten kahden vuoden aikana huomata, että naakka on osoittautunut jahtaajaansa viekkaammaksi.

Naakkajahdin toivotaan näkyvän sosiaalisessa mediassa

Naakkajahdin järjestäjät toivovat elokuun ensimmäisen päivän metsästystalkoiden näkyvän myös sosiaalisessa mediassa.

Jahtiin osallistuvien toivotaan jakavan kuviaan naakanmetsästyksestä sekä tapahtuman Facebook -sivulla että muualla sosiaalisessa mediassa.

– Käytä #naakkajahti-hashtagia ja tägää järjestäjät mukaan, niin voimme seurata, missä päin naakkajahti on järjestetty, tapahtuman sivulla ohjeistetaan.

Jokaisen tuottajaliiton alueelta arvotaan henkilö, joka saa 200 euron arvoisen lahjakortin paikalliseen eräliikkeeseen.

Lehtiniemi kertoo puhelimessa, että Maon aikana Kiinassa kampanjoitiin tarpeesta tappaa varpuset. Edellä mainittu toimenpide johti tuhohyönteisten määrän kasvuun.

– Ei yksittäistä lintulajia pitäisi vähentää kampanjanomaisesti. Se ei oikein sovi siihen ajatukseen, millä tavalla me luonnon näemme, hän arvioi.

Mielikuvilla on tärkeä vaikutus kuluttajien toimintaan

Mielikuvilla on iso rooli myös markkinoilla.

– Kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja suomalaisen maatalouden maineesta, niin minun mielestäni se ei ole kauhean hyvää mainosta maanviljelijälle, jos profiloidutaan sillä lailla, että tapetaan paljon lintuja. Ostajat ovat kuitenkin kaupungeissa, hän tarkentaa.

Mielikuvilla Lehtiniemen mukaan tärkeä vaikutus siihen, miten kuluttaja toimii ja reagoi.

Lehtiniemi uskoo, että maatiloilla voitaisiin tehdä erinäisiä toimenpiteitä vahinkojen minimoimiseksi. Esimerkiksi juoma- ja rehuastioista on olemassa hänen mukaansa lintuvarmoja versioita, joskin ne ovat usein tavallisia malleja kalliimpia.

Lisäksi pyöröpaalien käyttöä voitaisiin hänen mukaansa korvata kestävämmillä paaleilla tai siirtää paalit nopeammin tilakeskuksiin.

Naakkajahdille valittu ajankohta ei myöskään ole Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtajan mieleen. Runsas ammunta voi häiritä muiden lintujen pesintä- ja ruokailurauhaa.

– Ensimmäinen elokuuta meillä on vielä useilla lintulajeilla pieniä poikasia. Osa poikasista on vielä pesissäkin siinä vaiheessa, Lehtiniemi summaa.

Keskustelu