Vasemmistopuolueet eläkeputken poistoa tai ansiosidonnaisen porrastusta vastaan – puolueet myös valmiita tinkimään työllisyystoimien aikataulusta: "Asia ei ole kuukaudesta tai kahdesta kiinni"

Kriittisimmin VM:n katsaukseen suhtautuu vasemmistoliitto, jonka ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki kertoo odottaneensa ministeriöltä laajempaa raporttia. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Valtiovarainministeriön (VM) perjantaina ehdottamat työllisyystoimet eivät ainakaan sellaisenaan kelpaa hallituksen työpohjaksi, ilmenee STT:n haastattelemien viiden hallituspuolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastauksista.

Kriittisimmin VM:n katsaukseen suhtautuu vasemmistoliitto, jonka ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki kertoo odottaneensa ministeriöltä laajempaa raporttia. Erityisesti Arhinmäki olisi kaivannut "erityyppisiä positiivisia keinoja", sillä kaikki käsitellyt keinot olivat hänen mukaansa käytännössä leikkauksia.

VM ehdotti raportissaan esimerkiksi työttömyysturvan porrastamista tai eläkeputken poistamista.

– Tässä valtiovarainministeri Vanhasella on ollut oikea painotus, että nyt pitää elvyttää, eikä ole leikkausten aika, Arhinmäki sanoo.

Aiemmin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kertonut, ettei puolla ansiosidonnaisen porrastusta vaikeassa taloustilanteessa. Arhinmäen mukaan porrastus niin, että tuki nousee työllisyysjakson alussa ja laskee loppua kohden, auttaa entisestään parhaassa asemassa työmarkkinoilla olevia.

Porrastusta vastustaa myös pääministeripuolueen SDP:n Antti Lindtman.

– On vaikea nähdä, että etenkään nykyisessä suhdannetilanteessa työttömyysturvaan kohdistuvilla leikkauksilla olisi saatavissa suurtakaan työllisyyshyötyä, Lindtman kertoo.

Keskustan Antti Kurvinen ja vihreiden Jenni Pitko eivät suoraan ottaneet kantaa ansiosidonnaisen esitettyyn porrastukseen. Viidestä puolueesta vain RKP on selkeästi valmis tukemaan porrastusta.

Lindtman vastasi STT:lle sähköpostitse muihin menoihin vedoten, muut haastateltavat vastasivat puhelinhaastatteluissa.

Vihreät poistaisi eläkeputken, vasemmisto ei

VM ehdotti myös muun muassa eläkeputken poistoa, työttömien työnhakuvelvollisuuden uudistamista sekä muutoksia opiskeluetuuksien ehtoihin. RKP:n ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz kertoo henkilökohtaisesti puoltavansa eläkeputken poistoa.

– Sen puolesta on olemassa evidenssi (tietoa), että eläkeputki on ongelma eikä se edistä ikäihmisten työllisyyttä, mutta tästä ei ole puolueen virallista kantaa olemassa, Adlercreutz sanoo

Vihreät tukee eläkeputken poistoa, Pitko kertoo. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan ole siihen valmis ainakaan vastikkeetta. Paavo Arhinmäen mukaan eläkeputken poisto heikentäisi yli 60-vuotiaiden toimeentuloa ja eläketasoa.

– Työttömyysputkesta ei voi vain luopua, vaan samalla pitäisi olla samalla iso määrä toimia, joilla parannetaan yli 55-vuotiaiden asemaa työelämässä, Arhinmäki vaatii.

Myös SDP:n Lindtman pitää eläkeputkea tärkeänä monelle ikääntyneelle. Hänen mukaansa vuoropuhelua keinoista ikääntyneiden työllistämiseksi ja työttömyysturvan uudistamiseksi tulisi jatkaa erityisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Kiistatta ikääntyneiden työllisyyteen liittyy myös rakenteellisia ongelmia. Monilla ahkerilla ja osaavilla ikääntyneillä työntekijöillä olisi valtavasti annettavaa työmarkkinoilla, hän kertoo.

Demariryhmyri on selvästi tyytyväisempi esitettyihin panostuksiin henkilökohtaisiin työvoimapalveluihin. Hän kehuu työnhakuvelvoitteeseen sisältyvää portaittain kasvavaa sanktiomallia.

– Nykyisellään pitkät karenssit sulkevat pahimmillaan työnhakijoita kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Hallituksen oikea laita edistäisi paikallista sopimista

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, ettei puolue halua ennakkoon lähteä "ampumaan mitään keinoja alas", eikä haluaisi muidenkaan puolueiden toimivan niin. Hänen mukaansa työllisyystoimia etsiessä tarvetta on sekä koville että pehmeille keinoille.

– Varmasti täytyy miettiä velvoittavuutta ja kannusteita, mutta toivomme myös keinoja sen tukemiseen, miten ihmiset jaksaisivat työelämässä pidempään, Kurvinen sanoo.

– Lähtökohtaisesti keskusta on valmis neuvottelemaan kaikista keinoista ja käymään läpi, millainen kokonaisuus löytyy.

Raportin ulkopuolelta RKP ja keskusta pyrkisivät kohentamaan työllisyyttä paikallisella sopimisella. Vihreät ja vasemmistoliitto puolestaan peräänkuuluttavat panostuksia osaamistasoon, ja ne suhtautuvatkin kriittisesti VM:n esitykseen opintotukirajojen kiristyksestä.

– Ajatus että koulutuksesta vähentämällä saataisiin työllisyyttä nousuun, on ristiriidassa sen kanssa, että haluamme nostaa osaamistasoa, vihreiden Pitko sanoo.

SDP ja vasemmistoliitto puolestaan olisivat valmiit alentamaan päivähoitomaksuja, mikä Lindtmanin mukaan helpottaisi työn vastaanottoa erityisesti kasvukeskuksissa.

Aikataulu "ei ole kuukaudesta tai kahdesta kiinni"

Istuva hallitus tavoittelee hallitusohjelman mukaan päätöksillään 60 000:ta uutta työllistä, joista puolet pitäisi sopia tämän syksyn budjettiriihessä. VM:n raportin kaikkien toimien yhteisvaikutukseksi oli laskettu juuri 60 000 uutta työllistä.

Kuluneen vuoden ajan ilmassa on leijunut kysymys, pystyykö hallitus pitämään kiinni aikataulusta. Puolueista keskusta pitää tiukimmin aikataulua, ja myös vihreät ja RKP lähtevät siitä, että toimista sovitaan riihessä.

Sen sijaan Lindtman kertoo SDP:n sitoutuneen siihen, että päätökset tehdään "tänä syksynä". Lindtmanin ohella Arhinmäki huomauttaa, että koronakriisin hoito on vaikuttanut työllisyystoimien valmisteluun.

– Asia ei ole kuukaudesta tai kahdesta kiinni. Jos niitä ei riihessä saada, on tärkeää pyrkiä siihen, että vuoden loppuun mennessä saadaan aikaan näitä toimia, Arhinmäki sanoo.

Lisäksi hallitukselta odotetaan riihestä uutta, kunnianhimoisempaa työllisyystavoitetta koronaepidemian höykyttämälle maalle.

Eduskuntaryhmien johtajat ovat varovaisia uuden numeron lausumisesta, vaikka sekä Kurvinen että Arhinmäki peräänkuuluttavat kunnianhimoa. Ainoan selvän luvun asettaa RKP:n Adlercreutz, joka muistuttaa hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteesta vuodelle 2023.

– On toinen asia, montako työllistä se tarkoittaa, mutta julkisen talouden kannalta 75 prosentin työllisyysaste on tärkeä tavoite, ja siitä ei ole syytä lipsua, Adlercreutz sanoo.

Lindtmanin mukaan 75 prosentin raja pitäisi ylittää "pidemmällä aikavälillä. Myös keskustan Kurvinen katsoo työllisyysasteen perään.

– Jos työllisyysaste ei nouse lähelle Ruotsin, Tanskan tai Saksan lukemia, emme voi pitkällä tähtäimellä rahoittaa hyvinvointipalveluita, Kurvinen sanoo.

Keskustelu