STM:n strategiajohtajan mukaan vielä ei voi puhua koronaepidemian kiihtymisestä, mutta jonkinlainen "takapotku" on menossa

Suomessa on todettu edelleen sekä kotoperäisiä että ulkomailta peräisin olevia tartuntatapauksia. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Tällä hetkellä ei voida puhua koronavirusepidemian kiihtymisvaiheesta, kun tarkastellaan uusia tapauksia kokonaisuudessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi torstaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

– Mutta jonkinlainen takapotku on menossa, hän jatkaa.

STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina julkaiseman viikkokatsauksen mukaan uusien koronavirustartuntojen tapausmäärät ovat edelleen vähäisiä, vaikka tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat nousseet.

Suomessa todettiin THL:n mukaan torstaina 37 uutta koronavirustartuntaa. Tuoreimmalla kahden viikon seurantajaksolla tartuntoja on raportoitu 310, kun edellisen vastaavan jakson tartuntamäärä oli 160. Tartuntojen määrä on siis lähes kaksinkertaistunut seurantajaksolla.

Yhteensä koronatartuntoja on todettu Suomessa nyt 7 842, joista yli kaksi kolmasosaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Koronavirukseen liittyviä kuolemia on raportoitu 334, joista viimeisin tämän viikon maanantaina.

Suomessa on todettu edelleen sekä kotoperäisiä että ulkomailta peräisin olevia tapauksia. Tartuntoja Suomeen on tullut useasta maasta.

Osa uusista tapauksista liittyy tunnettuihin tartuntaketjuihin, mutta kaikkien tartuntojen lähde ei ole tiedossa.

Riski uuteen kiihtymisvaiheeseen on olemassa

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo, että Suomi on tartuntatilanteen suhteen EU:n parhaimmistoa. Viime aikoina tartuntatapauksia on ilmennyt eniten pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.

– Meillä ilmaantuvuus on huomattavan paljon matalampi kuin lähes kaikissa muissa EU-alueiden maissa.

Maailmalla koronaviruspandemia jatkaa leviämistään. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa koronavirustartuntojen määrät ovat lähteneet kovaan nousuun. Vaikka Suomen tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, riski tartuntojen kasvuun on olemassa.

– Riski siihen, että lähdetään uudelleen kiihtymisvaiheeseen, on olemassa, Puumalainen toteaa.

Myös Ruotsin koronavirustilanne näyttää rauhoittuneen, eikä tauti enää leviä Puumalaisen mukaan yhtä nopeasti kuin pahimmassa vaiheessa. Suomen rajojen läheisyydessä Pohjois-Ruotsissa tilanne on rauhallinen, mutta etelässä tartuntoja on todettu enemmän.

Flunssaista lasta ei edelleenkään voi panna päiväkotiin tai kouluun

Puumalaisen mukaan epidemian torjunnan kannalta on tärkeää, että uusia tautitapauksia pyritään löytämään mahdollisimman paljon ja testauksia tekemään matalalla kynnyksellä. Hänen mukaansa testausohjeiden sanamuotoa lasten osalta on kuitenkin syytä tarkentaa.

Lasten kohdalla Puumalainen näkee koronatesteihin hakeutumisen tarpeelliseksi vain uusissa infektiotapauksissa. Jatkuvien samankaltaisten oireiden kohdalla tällaista tarvetta ei ole.

– Tämä korostuu pienillä lapsilla, joilla on talven aikana tyypillisesti useita hengitystieinfektioita.

Samalla hän korostaa perusperiaatteena sitä, ettei infektio-oireista kärsivää lasta voi panna päivähoitoon tai kouluun.

– Tämä koskee kaikkia infektioita. Tämä ei ole koronan myötä miksikään muuttunut, Puumalainen sanoo.

Puumalainen huomauttaa, että vaikka lapset sairastavat koronaa lieväoireisemmin ja lasten tartuntoja on vähemmän suhteessa muihin ikäryhmiin, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö lapset voisi saada tartuntaa ja levittää sitä eteenpäin.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Saarikivi sanoo, että lapsia koskevaan ohjeistukseen on liittynyt paljon väärinymmärryksiä. Hän tähdentää, että päiväkodilla tai koululla ei ole oikeutta vaatia nähtäväksi todistusta lapsen koronatestistä. Todistus ei myöskään voi olla ehtona päiväkotiin tai kouluun palaamiselle.

Keskustelu