Hyvä asenne voi auttaa kielellisten taitojen kehitystä – koulussa ilmaisua voitaisiin tukea opetusta monipuolistamalla

Opetuksessa olisi tärkeää korostaa sitä, että jokaisella on omanlaisiaan vahvuuksia ja keinoja ilmaista itseään, pohtii Karvin arvioinnin projektipäällikkö Merja Kauppinen. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

Aino Salmi / STT

Tyttöjen ja poikien erilaiset asenteet suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelua kohtaan selittävät pitkälti eroja kirjoitustaidoissa peruskoulun päättövaiheessa, kertoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Tytöt ovat Karvin mukaan vahvasti edustettuina taidoiltaan vahvimmassa neljänneksessä oppilaista ja pojat heikoimmassa neljänneksessä.

– Koulutien alussa ero tyttöjen ja poikien kielellisessä osaamisessa on minimaalinen, mutta peruskoulun loppuun mennessä se on kasvanut valtavaksi. Tässä välissä tapahtuu siis jotain, mikä vaikuttaa poikien oppimiseen negatiivisesti, kertoo Karvin arvioinnin projektipäällikkö Merja Kauppinen.

Vähintään arvosanaa 8 vastaavaan tulokseen ylsi tytöistä 18–31 prosenttiyksikköä enemmän kuin pojista.

Yhdeksäsluokkalaisten suomen kielen ja kirjallisuuden taitoja selvitettiin laajasti Karvin kansallisessa oppimistulosten arvioinnissa.

Äidinkielestä ei pidetä oppiaineena

Kauppisen mukaan sekä tytöt että pojat kokevat äidinkielen oppiaineena hyödylliseksi, mutta eivät kuitenkaan pidä sen opiskelusta. Erityisesti pojat pitävät myös joitakin äidinkielessä opiskeltavia asioita vaikeina.

– Arvioinnin tuloksessa oli miltei yhden arvosanan ero niiden oppilaiden välillä, joiden asenteet olivat yhtäältä kielteisimmät, toisaalta myönteisimmät kirjoittamista kohtaan. Asenteen lisäksi vaikutusta (taitoihin) on lukemisharrastuksella, kotitehtävien tekemisellä ja digitaalisten medioiden käytöllä, kertoo Karvin erikoisasiantuntija Jukka Marjanen.

Digitaalisen median käyttö vaikuttaa Marjasen mukaan kahtalaisesti tuloksiin. Tulokset ovat vahvimpia niillä oppilailla, joilla ruutuaikaa on päivässä noin 2–3 tuntia. Heikoimmat tulokset ovat niillä oppilailla, jotka eivät joko käytä digitaalista mediaa lainkaan tai käyttävät sitä huomattavan paljon eli enemmän kuin seitsemän tuntia päivässä.

– Mediasta opitut taidot siis osaltaan tukevat lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Itsensä ilmaisu onkin muuttunut pelkästä perinteisen tekstin kirjoittamisesta ja kirjojen lukemisesta huomattavasti monipuolisempaan ja monimediaisempaan suuntaan, Merja Kauppinen muistuttaa.

Nuoren on hyvä kehittää ilmaisuaan itselleen mieluisalla tavalla

Oppilaiden asenteisiin voisikin Kauppisen mukaan vaikuttaa positiivisesti, jos myös oppitunneilla olisi mahdollista ilmaista itseään entistä monipuolisemmin itselleen luontevalla tavalla.

– Esimerkiksi pelimaailmassa toimiminen kehittää parhaimmillaan ongelmanratkaisutaitoja ja videoiden tekeminen kerronnallista ilmaisua, Kauppinen kertoo.

Kaikenlaisten kielellisten taitojen ja ilmaisutaitojen hyötyjä olisi hyvä tuoda Kauppisen mukaan esiin kielten tuntien lisäksi läpileikkaavasti kaikissa oppiaineissa. Lisäksi opetuksessa olisi tärkeää korostaa sitä, että jokaisella on omanlaisiaan vahvuuksia ja keinoja ilmaista itseään.

Positiivinen muutos asenteessa voi Kauppisen mukaan kannustaa oppilasta myös tarttumaan erilaisiin teksteihin ja kirjoihin, samalla kun varmuus omista kielellisistä taidoista vahvistuu.

– Tulosten mukaan monella oppilaalla on huono käsitys itsestään kirjoittajana, ja saatetaan ajatella, että kirjoitustaidot ovat synnynnäisiä taitoja, joita ei voi omalla toiminnallaan kehittää. Vanhempien ja opettajien onkin erittäin tärkeää auttaa nuoria huomaamaan omia vahvuuksiaan ja kannustaa nuoria etsimään itselleen mieluisia tapoja kehittää ilmaisuaan, Kauppinen korostaa.

Kommentoi

Palvelut