Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava – THL kannustaa haittaveron hyödyntämiseen ja markkinoinnin rajoittamiseen

Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Hanna Kauppinen / STT

Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on vähintään ylipainoinen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastosta. Ylipainon ja lihavuuden taustalla on THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäen mukaan useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.

Lihavuuden kehittymisen taustalla ovat Mäen mukaan ennen kaikkea elinympäristö ja elintavat.

Lihavuus on yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä sekä aikuisilla että lapsilla, mutta sitä selittäviä tekijöitä tunnetaan puutteellisesti.

– Yhteys matalamman koulutustason ja ylipainoisuuden välillä on todettu tutkimuksissa. Lasten osalta tiedetään, että nimenomaan äidin koulutuksella on merkitystä. Matalammin koulutettujen äitien lapsilla ylipaino on yleisempää kuin korkeammin koulutettujen äitien lapsilla, Mäki kertoo STT:lle.

– Ehkä terveystietoisuus saattaa olla korkeampi korkeammin koulutetuilla ihmisillä, Mäki sanoo.

Vähintään ylipainoisiksi määritellään lapset ja nuoret, joilla aikuisen painoindeksiä vastaava luku on 25 tai enemmän. Vuonna 2019 vähintään ylipainoisia oli 27 prosenttia 2–16-vuotiaista pojista ja 17 prosenttia tytöistä.

Sukupuolten välisiä eroja pitäisi tutkia lisää

Sukupuolten välisten erojen taustalla ei Mäen mukaan ole yhtä tiettyä selittävää tekijää. Ilmiö vaatii hänen mukaansa myös lisää tutkimusta.

– Varmasti tarvittaisiin tutkimusta siitä, mitkä elintapatekijät ja taustatekijät vaikuttavat siihen, että pojilla ylipaino on yleisempää. Yleensähän ajatellaan, että pojilla on enemmän liikunnallisia harrastuksia ja leikitkin ovat vauhdikkaampia kuin tytöillä. Toisaalta, pojilla tietokone- ja mobiilipelien pelaaminen on ehkä yleisempää kuin tytöillä, mikä on sitten ehkä fyysisesti passiivisempaa aikaa, Mäki sanoo.

Nuoruuden ylipaino jatkuu usein aikuisikään

THL:n mukaan lasten ylipainon taustalla on sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Ennen kaikkea elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi on vaikuttanut lihavuuden ja ylipainon lisääntymiseen. Tarjolla on esimerkiksi enemmän runsaasti energiaa sisältäviä ruokia ja juomia.

Lapsena alkanut ylipaino ja lihavuus voivat Mäen mukaan jatkua myös aikuisikään.

– Lapsena tai nuoruudessa alkanut ylipaino on yhteydessä aikuisiän ylipainoon ja lihavuuteen, eli aika usein se ylipaino tai lihavuus jatkuu myös aikuisena, Mäki kertoo.

Mäen mukaan ylipainoa ja lihavuutta voidaan ehkäistä muun muassa verotuksellisin keinoin.

– Yhteiskunnallisista toimista esimerkiksi terveysperusteinen vero eli haittavero voisi olla yksi esimerkki. Verotus kohdistuisi tuotteeseen lisättyyn sokeriin. Vastaavia terveysperusteisia veroja on käytössä muissa maissa. Esimerkiksi Unkarissa on kansanterveysvero, joka kohdistuu nimenomaan siihen tuotteeseen lisättyyn sokeriin. Lisäksi voisi rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille, Mäki sanoo.

Ylipainon yleisyys vaihtelee paljon alueellisesti

Mäen mukaan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydessä oli selviä eroja sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja kunnista ei ollut saatavilla pituus- ja painotietoja.

Tiedot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä perustuvat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa kirjattuihin pituus- ja painomittauksiin. Potilastietojärjestelmistä tiedot siirtyvät ajantasaisesti sähköisellä tiedonsiirrolla THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitukseen (Avohilmo).

Pituus- ja painotietojen siirtymisessä Avohilmoon on ongelmia, jotka johtuvat siitä, ettei kaikkien kuntien potilastietojärjestelmien tekninen toteutus mahdollista tietojen automaattista poimintaa Avohilmon tiedonkeruuseen.

Niistä sairaanhoitopiireistä, joista tiedot oli saatavilla, poikien ja tyttöjen ylipaino oli yleisintä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja harvinaisinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Erot koulutustasoissa voivat Mäen mukaan olla myös alueellisten erojen taustalla.

– Rekisteritiedoissa ei ole sosioekonomisia tietoja, mutta aiemmista tutkimuksista tiedetään, että alueellisten erojen taustalla on väestön koulutukseen ja koulutusrakenteeseen liittyviä tekijöitä, Mäki kertoo.

Vuonna 2019 Avohilmossa pituus- ja painotietoja oli vain keskimäärin 40 prosentista 2–16-vuotiaista.

Keskustelu